Tietoa mallista

Mikä tämä on

Harrastusprojekti, joka laskee julkisen talouden tulot, menot, rahoitusaseman ja velan vuoteen 2040 ja näyttää, miten päätökset muuttaisivat niitä. Kaikki oletukset ovat näkyvillä ja muutettavissa.

Mikä tämä ei ole

Tämä ei ole virallinen malli eikä ennuste. Tulokset ovat arvioita, joiden epävarmuus kasvaa ajan myötä. Älä esitä niitä valtiovarainministeriön tai minkään viranomaisen laskelmina.

Miten laskelma tehdään

Lähtövuosi (2025) on Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito: tulot, menot, verot ja velka täsmäävät julkaistuihin summiin.
Jokainen tulo- ja menoerä kasvaa vuosittain omalla ajurillaan: verot BKT:n mukana, eläkkeet yli 65-vuotiaiden määrän ja eläkeindeksin mukana, terveysmenot ikääntymisen ja palkkojen mukana ja niin edelleen.
Vuoteen 2030 ”Nykymenolla”-laskelma täsmäytetään valtiovarainministeriön ennusteeseen näkyvällä kalibrointirivillä. Sen jälkeen käytetään mallin omia oletuksia.
Korkomenot lasketaan velasta: velan keskikorko lähestyy markkinakorkoa sitä mukaa kuin velkaa uudelleenrahoitetaan.

Rajoitukset

Kasvu- ja tarjontavaikutukset ovat valinnaisia ja oletuksena pois päältä, koska niiden koosta ei olla yksimielisiä. Välilliset syy–seuraus-vaikutukset (esimerkiksi hoitojonojen pidentymisen kustannukset) ovat mukana oletuksina, jotka voi kytkeä pois, joita voi säätää ja joita voi lisätä itse.
Osa oletuksista on arvioita, joille ei vielä ole lähdettä. Ne on merkitty matalalla luotettavuudella ja huomautuksella.
Verojen luvut ovat suoria (staattisia) vaikutuksia. Käyttäytymisvaikutukset – esimerkiksi kulutuksen muutos tai verosuunnittelu – ovat mukana erillisinä syy–seuraus-vaikutuksina, joista kiistanalaiset ovat oletuksena pois päältä.
Nykymenolla alijäämä pienenee hieman vuoden 2030 jälkeen, pääosin koska lapsia on vähemmän ja koulutusmenot laskevat. Laskelmassa koulutusmenot laskevat noin kaksi kertaa niin nopeasti kuin EU:n ikääntymisraportissa, ja todellisuudessa lasku voi olla hitaampi (koulujen kiinteät kulut), joten tämä parannus on luultavasti hieman liian optimistinen.
Vertailu: talouspolitiikan arviointineuvoston arviossa julkinen velka nousee noin 118 %:iin BKT:sta vuoteen 2040 mennessä, jos uusia päätöksiä ei tehdä vuoden 2028 jälkeen. Laskelman nykymenolla-ura on samaa suuruusluokkaa.

Sanasto

Sivuston käsitteet lyhyesti ja arkikielellä. Samat selitykset saat simulaattorissa ⓘ-merkistä.

BKT (bruttokansantuote): Kaikkien Suomessa vuoden aikana tehtyjen tuotteiden ja palvelujen yhteisarvo – karkeasti koko maan vuositulo. Vuonna 2025 noin 280 miljardia euroa.
% BKT:sta: Luku suhteutettuna koko maan vuosituloon. Se tekee eri vuosista vertailukelpoisia, koska hinnat ja talous kasvavat. Esim. velka 90 % BKT:sta tarkoittaa, että velka on 90 % yhden vuoden kokonaistulosta.
Julkinen velka: Kaikki velka, jonka valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot ovat ottaneet. Se kasvaa, kun menot ovat tuloja suuremmat.
Rahoitusasema: Julkisen talouden tulot miinus menot vuodessa. Kun luku on miinuksella, rahaa kuluu enemmän kuin tulee (alijäämä), ja erotus otetaan velkana. Plussalla on ylijäämää.
Alijäämä ja ylijäämä: Alijäämä: menot ovat tuloja suuremmat, ja erotus lainataan. Ylijäämä: tulot ovat menoja suuremmat.
Korkomenot: Korot, jotka julkinen talous maksaa velastaan. Mitä enemmän velkaa ja mitä korkeampi korko, sitä enemmän rahaa menee korkoihin eikä palveluihin.
Nykymenolla: Laskelma siitä, mitä tapahtuisi, jos mitään uutta ei päätetä: hallituksen jo tekemät päätökset toteutuvat, ja väestö ikääntyy ennusteen mukaan. Vertailukohta omille muutoksillesi.
Omat muutoksesi: Sama laskelma kuin nykymenolla, mutta mukana liukureilla tekemäsi muutokset ja niistä seuraavat vaikutukset.
Toteutunut: Menneiden vuosien oikeat luvut Tilastokeskukselta. Viimeisin vuosi on ennakkotieto, joka voi vielä tarkentua.
VM:n ennuste: Valtiovarainministeriön virallinen ennuste talouden ja julkisen talouden kehityksestä vuoteen 2030. Tämä laskelma noudattaa sitä siihen asti.
Mallin oletukset: Vuoden 2030 jälkeen virallista ennustetta ei ole, joten laskelma jatkuu tämän mallin oletuksilla (esim. kasvu, korot, palkat). Voit muuttaa niitä itse. Mitä pidemmälle mennään, sitä epävarmempi tulos.
Epävarmuus: Varjostettu alue kertoo, kuinka paljon tulos voisi heittää. Laskelma on ajettu 300 kertaa hieman eri oletuksilla: tulos osuu vaaleaan alueeseen 8 kertaa 10:stä ja tummaan puolet kerroista.
Julkinen talous: Valtio, kunnat, hyvinvointialueet sekä sosiaaliturvarahastot (esim. työeläkelaitokset ja Kela-rahastot) yhdessä. Tilastoissa nimi on julkisyhteisöt.
Yksityinen sektori: Yritykset ja kotitaloudet – kaikki muu kuin julkinen talous. Suurin osa verotuloista syntyy yksityisen sektorin palkoista, kulutuksesta ja voitoista, joten sen kasvu ratkaisee paljon.
Työeläkelaitokset: Eläkeyhtiöt ja -kassat, jotka keräävät työeläkemaksuja rahastoon tulevia eläkkeitä varten. Ne ovat ylijäämäisiä, mutta sitä rahaa ei voi käyttää muihin menoihin – siksi rahoitusasema näytetään myös ilman niitä.
Hyvinvointialueet: 21 aluetta ja Helsinki, jotka ovat vuodesta 2023 vastanneet sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Valtio rahoittaa ne pääosin.
Hallituksen päätökset: Säästöt, menolisäykset ja veromuutokset, jotka hallitus on jo päättänyt. Ne ovat mukana nykymenolla-laskelmassa. Liukurilla voit kokeilla, mitä tapahtuisi, jos ne toteutuisivat vain osittain tai perutaan.
Menot aiheittain: Mihin julkiset rahat käytetään: terveys, koulutus, eläkkeet, puolustus ja niin edelleen. Jaottelu on tilastojen virallinen menojen tehtäväluokitus (COFOG).
Liukuri (vipu): Valinta, jota voit muuttaa: esimerkiksi kuinka paljon terveydenhuoltoon käytetään tai kuinka korkea ALV on. Muutos lasketaan prosentteina siitä, mitä nykymenolla olisi.
Alkamisvuosi ja voimaantulo: Vuosi, josta muutoksesi alkavat vaikuttaa, ja kuinka monen vuoden aikana ne tulevat täysimääräisiksi. Todellisuudessa päätökset tulevat voimaan yleensä aikaisintaan seuraavana vuonna.
Suora vaikutus: Muutoksen vaikutus suoraan laskettuna, olettaen ettei kukaan muuta käytöstään. Esim. 1 prosentin korotus veroon, jonka tuotto on 30 mrd. €, tuo 0,3 mrd. €. Todelliset vaikutukset voivat olla suurempia tai pienempiä.
Syy–seuraus-vaikutus: Välillinen seuraus, jonka muutos voi aiheuttaa. Esim. terveydenhuollon leikkaus pidentää hoitojonoja, ja osa säästöstä palaa myöhemmin kalliimpana hoitona. Nämä ovat oletuksia, joita voit säätää tai kytkeä pois.
Luotettavuus: Kuinka hyvin oletus tai vaikutus on tutkittu. Korkea: perustuu lakiin tai viralliseen tilastoon. Kohtalainen: virallinen ennuste tai vakiintunut käytäntö. Matala: perusteltu arvio. Spekulatiivinen: epävarma, oletuksena pois päältä.
Kiistanalainen: Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä näin ja kuinka voimakkaasti. Kiistanalaiset vaikutukset ovat oletuksena pois päältä.
Kasvuvaikutukset: Menojen ja verojen muutokset voivat muuttaa koko talouden kasvua: leikkaukset ja veronkorotukset vähentävät ostovoimaa ja hidastavat kasvua hetkellisesti, elvytys kiihdyttää. Koko on kiistanalainen, joten tämä on oletuksena pois päältä.
Tarjontavaikutukset: Pitkän aikavälin vaikutus siihen, kuinka paljon Suomessa tehdään töitä ja investoidaan: esim. kevyempi työn verotus voi lisätä työntekoa ja kevyempi yritysverotus investointeja. Suurempi talous tuo lisää verotuloja. Koko on kiistanalainen, joten tämä on oletuksena pois päältä.
Kalibrointi: Tasausrivi, jolla laskelma saadaan vastaamaan valtiovarainministeriön ennustetta vuoteen 2030. Se kertoo, kuinka paljon mallin omat laskusäännöt poikkeavat virallisesta ennusteesta.
mrd. €: Miljardi euroa eli tuhat miljoonaa euroa. Esim. 1 mrd. € on noin 180 euroa jokaista suomalaista kohden.

Palaute

Löysitkö virheen? Kerro siitä, niin korjaan sen.

Sähköposti: petri.kivi@hotmail.com