Menojen ja verojen muutoksilla on välillisiä seurauksia: leikkaus voi tulla osin takaisin muina kuluina, ja veronkorotus voi muuttaa käyttäytymistä. Tällä sivulla on jokainen mallin vaikutus, sen oletukset ja näyttö. Kiistanalaiset ja spekulatiiviset vaikutukset ovat oletuksena pois päältä.
Näytetään 29 / 29
Vie hiiri laatikon päälle (tai napauta sitä), niin sen yhteydet korostuvat. Punareunainen = kiistanalainen, katkoviiva = oletuksena pois päältä. Avaa vaikutus napsauttamalla sen nimeä.
Kun terveydenhuollosta leikataan, hoitojonot pitenevät ja sairaudet pahenevat. Osa säästöstä palaa myöhemmin kalliimpana hoitona, ja osuus kasvaa niin kauan kuin leikkaus jatkuu.
Kun hoitoa joutuu odottamaan pidempään, sairauslomat pitenevät ja Kelan sairauspäivärahamenot kasvavat.
Kun sosiaaliturvaa leikataan, osa ihmisistä hakee toimeentulotukea, joten todellinen säästö on pienempi kuin leikkaus.
Kun liikenneväylien (teiden, ratojen) kunnossapidosta säästetään, korjaukset kallistuvat myöhemmin ja osa säästöstä palaa kasvavana kustannuksena.
Kun koulutuksesta leikataan, osaaminen ja tuottavuus heikkenevät vuosien viiveellä, mikä pienentää tulevia palkkoja ja verotuloja.
Kun tuloveroa kiristetään, osa ihmisistä tekee vähemmän töitä tai siirtää tulojaan vähemmän verotettuihin muotoihin, joten verotuotto kasvaa vähemmän kuin staattisesti laskettuna. Kevennys toimii päinvastoin.
Kun yhteisöveroa kiristetään, yritykset investoivat Suomeen vähemmän, siirtävät voittoja kevyemmin verotettuihin maihin ja osa siirtää toimintaansa ulkomaille muutaman vuoden aikana, joten osa lisätuotosta katoaa. Kevennyksessä osa menetyksestä palautuu.
Kun hyvätuloisten verotusta kiristetään, osa heistä muuttaa ulkomaille, jää palaamatta tai siirtää tulojaan kevyemmin verotettuun muotoon, joten Suomeen kertyy vähemmän verotuloja kuin staattisesti lasketaan. Kevennys toimii päinvastoin.
Pieni- ja keskituloiset kuluttavat suurimman osan tuloistaan. Kun heidän verojaan kiristetään, kulutus vähenee lähes samalla summalla, ja siitä kertyvät arvonlisäverot jäävät saamatta. Kevennys lisää kulutusta.
Kun pieni- ja keskituloiset kuluttavat vähemmän, yritysten myynti ja tulokset heikkenevät, mikä pienentää yhteisöverotuloja. Laajemmat vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun lisätään myöhemmin kerroinvaikutusten myötä.
Kun kaikkien tuloveroja kiristetään, kulutus vähenee etenkin pieni- ja keskituloisilla, ja arvonlisäverotuloja jää saamatta. Vaikutus on pienempi kuin pelkästään pieni- ja keskituloisiin kohdistuvassa kiristyksessä, koska hyvätuloiset säästävät suuremman osan tuloistaan.
Kun arvonlisäveroa korotetaan, hinnat nousevat ja kulutus vähenee hieman, joten verotuotto kasvaa vähemmän kuin staattisesti laskettuna.
Pieni korotus kerryttää veroa lähes täysimääräisesti, mutta suuremmalla korotuksella yhä useampi ostaa alkoholinsa Virosta, ja osa lisätuotosta menetetään.
Kalliimpi alkoholi vähentää kulutusta ja sen myötä alkoholihaittoja, mikä pienentää terveydenhuollon menoja muutaman vuoden viiveellä.
Hallitus arvioi, että sosiaaliturvan leikkaukset kannustavat työntekoon, mikä lisää verotuloja muutaman vuoden viiveellä. Jos leikkaukset perutaan, tämä vaikutus menetetään.
Kun avohoidosta – esimerkiksi perusterveydenhuollosta ja mielenterveyspalveluista – leikataan, osa sairauksista pitkittyy ja johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle muutaman vuoden viiveellä. Lisäys näkyy sairaus- ja työkyvyttömyysmenoissa.
Kun sosiaaliturvaa leikataan, pienituloisimpien perheiden köyhyys syvenee. Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyys on yhteydessä lastensuojelun tarpeeseen ja myöhempiin ongelmiin, joten osa säästöstä palaa vuosien mittaan perheiden ja lasten palvelujen menoina.
Kun perustutkimuksesta leikataan, uutta osaamista ja innovaatioita syntyy vähemmän, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua ja pienentää palkkoja ja verotuloja pitkällä viiveellä. Suomella on lakiin kirjattu tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Kun elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitystukea (esimerkiksi Business Finlandin rahoitusta) leikataan, yritykset tekevät vähemmän tuotekehitystä, mikä hidastaa tuottavuutta ja pienentää myöhempiä voittoja, palkkoja ja verotuloja.
Kun vanhuspalveluista (palveluasuminen, kotihoito) leikataan, osa iäkkäistä joutuu odottamaan jatkohoitopaikkaa sairaalassa. Sairaalan hoitopäivä maksaa noin kaksinkertaisesti palveluasumisen vuorokauteen nähden, joten osa säästöstä palaa terveydenhuollon menoina jo samana vuonna.
Kun opintotukea leikataan, osa opiskelijoista paikkaa tulojaan tekemällä enemmän töitä. Heidän palkoistaan kertyy tuloveroa, joten osa säästöstä palaa verotuloina heti. (Osa paikkaa tulot opintolainalla, osa vähentää kulutustaan.)
Kun opiskelijat tekevät enemmän töitä opintojen ohessa, osa valmistuu myöhemmin ja osa keskeyttää. Osaajat siirtyvät koulutustaan vastaaviin töihin myöhemmin, mikä pienentää tulevia verotuloja vuosien viiveellä.
Luovutusvoittovero maksetaan vasta, kun omaisuus myydään. Kun veroa kiristetään, omistajat lykkäävät myyntejä, joten luovutusvoittoja toteutuu vähemmän ja lisätuotto jää staattista arviota pienemmäksi. Kevennys toimii päinvastoin.
Kun terveydenhuollon menoja leikataan, osa säästöstä tulee henkilöstöstä: osa työntekijöistä irtisanotaan tai heidän määräaikaisuuttaan ei jatketa. He saavat työttömyysturvaa, kunnes työllistyvät uudelleen – useimmat vuoden sisällä – joten vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden muutos ei laukaise vaikutusta, koska niissä ei ole omaa henkilöstöä. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin, koska uusia työntekijöitä palkataan usein muista töistä.
Kun terveydenhuollon menoja leikataan ja osa työntekijöistä jää työttömäksi, he eivät maksa palkastaan tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja eikä työnantaja maksa heistä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kunnes he työllistyvät uudelleen. Vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden muutos ei laukaise vaikutusta, koska niissä ei ole omaa henkilöstöä. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin.
Kun koulutuksen menoja leikataan, osa säästöstä tulee henkilöstöstä: osa työntekijöistä irtisanotaan tai heidän määräaikaisuuttaan ei jatketa. He saavat työttömyysturvaa, kunnes työllistyvät uudelleen – useimmat vuoden sisällä – joten vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Opintotuen muutos ei laukaise vaikutusta, koska se on rahaetuus. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin, koska uusia työntekijöitä palkataan usein muista töistä.
Kun koulutuksen menoja leikataan ja osa työntekijöistä jää työttömäksi, he eivät maksa palkastaan tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja eikä työnantaja maksa heistä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kunnes he työllistyvät uudelleen. Vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Opintotuen muutos ei laukaise vaikutusta, koska se on rahaetuus. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin.
Kun vanhuspalvelujen menoja leikataan, osa säästöstä tulee henkilöstöstä: osa työntekijöistä irtisanotaan tai heidän määräaikaisuuttaan ei jatketa. He saavat työttömyysturvaa, kunnes työllistyvät uudelleen – useimmat vuoden sisällä – joten vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin, koska uusia työntekijöitä palkataan usein muista töistä.
Kun vanhuspalvelujen menoja leikataan ja osa työntekijöistä jää työttömäksi, he eivät maksa palkastaan tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja eikä työnantaja maksa heistä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kunnes he työllistyvät uudelleen. Vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin.