Koulutuksen henkilöstövähennykset vähentävät vero- ja maksutuloja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Hiipuva

Kun koulutuksen menoja leikataan ja osa työntekijöistä jää työttömäksi, he eivät maksa palkastaan tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja eikä työnantaja maksa heistä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kunnes he työllistyvät uudelleen. Vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Opintotuen muutos ei laukaise vaikutusta, koska se on rahaetuus. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Koulutus” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 2 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero” ensimmäisenä vuonna, pienentyen sen jälkeen 55 % vuodessa. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Johdettu: palkkojen osuus menoista 51 % (Tilastokeskus 2024) × työpaikkansa menettävien osuus vähennetyistä henkilötyövuosista noin 40 % (hyvinvointialueiden esimerkeissä 23–59 %; loput eläköitymisiä ja täyttämättä jätettyjä paikkoja) × työttömyyttä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,35 vuotta (OECD: lähes viisi kuudesta työllistyy vuoden sisällä) × menetetyt tuloverot sekä työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, päivärahasta maksettu vero vähennettynä, noin 34 % palkkakustannuksesta (arvio) ≈ 2,4 %. Yksinkertaisuuden vuoksi koko menetys näkyy tuloverorivillä, vaikka noin puolet siitä on sosiaaliturvamaksuja. Hiipuu 55 % vuodessa. Mukana vain omat palkat, ei ostopalveluja. Laskusuhdanteessa työttömyys pitkittyy (Verho 2020), jolloin vaikutus on suurempi; pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei tutkimusten mukaan juuri muuta kokonaistyöllisyyttä, joten vaikutus hiipuu. Jos kasvuvaikutukset ovat päällä, osa samasta vaikutuksesta lasketaan kahdesti.

Lähteet: Tilastokeskus: julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2024 (taulukko 12a6): palkansaajakorvausten osuus menoista on terveydenhuollossa (pl. lääkkeet) 44 %, koulutuksessa (pl. opintotuki) 51 % ja vanhuspalveluissa 43 %; OECD (2016): Back to Work: Finland – lähes viisi kuudesta irtisanotusta työllistyy uudelleen vuoden sisällä; yli 55-vuotiaat ja vähän koulutetut hitaammin (TEM:n tiivistelmä); Yle 23.9.2026: Pohjois-Savon hyvinvointialue vähentää 280 henkilötyövuotta – 50 irtisanotaan, 14 määräaikaisuutta jätetään jatkamatta, 88 eläköityy; Yle 1.9.2026: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella 511 työsuhdetta päättyy, joista 302 irtisanomisia; säästö 25,4 milj. €; Verho (2020), Economica: 1990-luvun laman irtisanotuilla työttömyys oli viisi vuotta myöhemmin lähes 50 % yleisempää kuin verrokeilla (VATT:n tiivistelmä); Algan, Cahuc & Zylberberg (2002): julkiset työpaikat syrjäyttävät yksityisiä – pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei juuri muuta kokonaistyöllisyyttä; Faggio & Overman (2014): julkisen sektorin työpaikoilla ei ole havaittavaa vaikutusta alueen yksityiseen kokonaistyöllisyyteen (Englanti)

Miten vaikutus kehittyy ajan myötä

Osuus muutoksen omasta vaikutuksesta rahoitusasemaan vuosi vuodelta, kun muutos jatkuu: −15 % tarkoittaa, että 15 % säästöstä palaa kuluna (tai 15 % lisätulosta jää saamatta). Oletusarvoilla.

Voit kytkeä vaikutuksen päälle tai pois ja säätää sen oletuksia simulaattorin Syy–seuraus-vaikutukset-kohdassa.