Näin malli laskee

Tällä sivulla on kaikki, millä laskelma tehdään: käytetyt tiedot, jokainen laskusääntö kaavoineen, kaikki oletukset ja syy–seuraus-vaikutukset. Luvut haetaan suoraan samasta palvelusta, jota simulaattori käyttää.

Yleiskuva

Laskelma etenee vuosi kerrallaan vuodesta 2025 vuoteen 2040. Joka vuosi tehdään seuraavat vaiheet:

Lähtövuosi: toteutuneet luvut
Talouden kehitys
Verot ja muut tulot
Menot ja niiden ajurit
Hallituksen päätökset
Omat menomuutoksesi
Omat veromuutoksesi (staattinen vaikutus)
Syy–seuraus-vaikutukset
Kasvuvaikutukset (valinnainen, kiistanalainen)
Tarjontavaikutukset (valinnainen, kiistanalainen)
Korkomenot
Kalibrointi valtiovarainministeriön ennusteeseen
Rahoitusasema ja velka
Epävarmuus (viuhkakaaviot)

Merkinnät

t = vuosi, t−1 = edellinen vuosi. Rahamäärät miljoonina euroina. BKT = bruttokansantuote. V65+ = yli 65-vuotiaiden määrä väestöennusteessa.

Käytetyt tiedot

Lähtötiedot ovat Tilastokeskuksen tilastoja, jotka haetaan rajapinnasta automaattisesti, sekä valtiovarainministeriön julkaisuja, joiden luvut on siirretty malliin käsin. Jokaisen luvun lähde ja julkaisupäivä on Lähteet-sivulla.

Lähtövuosi 2025: tulot, menot ja verot

Julkisyhteisöjen (valtio, kunnat, hyvinvointialueet, sosiaaliturvarahastot) tulot ja menot. Rivit summautuvat täsmälleen Tilastokeskuksen julkaisemiin summiin. Koodit ovat kansantalouden tilinpidon taloustoimia ja verolajeja.

Tulot

Erä	Määrä	Koodit	Taulukko
Tuotannon ja tuonnin verot	39,5 mrd. €	D2R	ntp/15ah
Tulo- ja varallisuusverot	44,7 mrd. €	D5R	ntp/15ah
Sosiaaliturvamaksut	34,1 mrd. €	D61R	ntp/15ah
Omaisuustulot	11,2 mrd. €	D4RS	ntp/15ah
Myynti- ja maksutuotot	18,1 mrd. €	P11R + P12R + P131R	ntp/15ah
Muut tulonsiirrot	2,0 mrd. €	D7RS	ntp/15ah
Pääomansiirrot (ml. pääomaverot)	1,5 mrd. €	D9RS	ntp/15ah
Saadut tuotantotuet	0,0 mrd. €	D39R	ntp/15ah
Yhteensä	151,2 mrd. €

Menot

Erä	Määrä	Koodit	Taulukko
Sosiaalietuudet	53,1 mrd. €	D62K	ntp/15ah
Palkansaajakorvaukset	38,1 mrd. €	D1K	ntp/15ah
Välituotekäyttö	32,2 mrd. €	P2K	ntp/15ah
Investoinnit	12,8 mrd. €	P5K	ntp/15ah
Ostopalveluina annetut etuudet	9,7 mrd. €	D632K	ntp/15ah
Muut tulonsiirrot	6,7 mrd. €	D7KS	ntp/15ah
Omaisuusmenot (pääosin korot)	4,6 mrd. €	D4KS	ntp/15ah
Tukipalkkiot	3,4 mrd. €	D3K	ntp/15ah
Pääomansiirrot	0,9 mrd. €	D9KS	ntp/15ah
Muut menot	0,3 mrd. €	D29K + D5K + NP	ntp/15ah
Yhteensä	162,0 mrd. €

Verot verolajeittain

Erä	Määrä	Koodit	Taulukko
Kotitalouksien tulovero	36,2 mrd. €	110002	ntp/15aj
Yhteisövero	7,1 mrd. €	120001	ntp/15aj
Työnantajien sosiaaliturvamaksut	21,6 mrd. €	2200	ntp/15aj
Palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvamaksut	12,3 mrd. €	2100	ntp/15aj
Arvonlisävero	27,1 mrd. €	511101	ntp/15aj
Energiaverot	3,7 mrd. €	512102	ntp/15aj
Alkoholivero	1,4 mrd. €	512101	ntp/15aj
Tupakkavero	1,2 mrd. €	512105	ntp/15aj
Muut valmisteverot	0,8 mrd. €	5121 − 512101 − 512102 − 512105	ntp/15aj
Kiinteistövero	2,3 mrd. €	410001	ntp/15aj
Perintö- ja lahjavero	1,1 mrd. €	430001	ntp/15aj
Varainsiirtovero	0,7 mrd. €	440001	ntp/15aj
Muut verot	3,8 mrd. €	SSS	ntp/15aj
Yhteensä	119,2 mrd. €

Valtiovarainministeriön ennuste

Vuoteen 2030 talouden kehitys ja julkisen talouden päälinjat tulevat tästä ennusteesta. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syksy 2026 (VM 2026:35). Lisenssi: CC BY-NC-ND 4.0

	2025	2026	2027	2028	2029	2030
BKT, mrd. €	281,7	292,9	304,6	316,9	329,0	340,7
BKT:n kasvu, %	0,8	1,6	1,8	1,5	1,5	1,3
Työttömyysaste, %	9,7	10,3	9,9	9,5	8,9	8,5
Inflaatio, %	0,3	2,0	1,9	2,1	2,0	2,0
Ansiotason nousu, %	3,1	3,6	3,2	3,4	3,2	3,2
Pitkä korko, %	3,0	3,3	3,3	3,2	3,1	3,0
Rahoitusasema, % BKT:sta	−3,8	−4,2	−4,5	−4,5	−4,6	−4,4
Velka, % BKT:sta	88,5	90,1	91,2	93,1	95,3	97,6

Väestöennuste

Tilastokeskuksen väestöennuste ohjaa ikäsidonnaisia menoja (koulutus, eläkkeet, terveys).

	2025	2030	2035	2040
0–5-vuotiaat	283 406	279 089	284 488	290 591
6–12-vuotiaat	395 858	357 643	348 586	355 071
13–18-vuotiaat	389 011	372 181	330 847	315 501
19–29-vuotiaat	724 800	762 264	780 346	738 157
30–64-vuotiaat	2 530 408	2 585 532	2 674 147	2 809 889
65–74-vuotiaat	672 019	666 480	651 935	613 934
75 vuotta täyttäneet	674 722	766 645	829 237	875 981

Hallituksen päätökset

Päätösten kumulatiivinen vaikutus julkiseen talouteen, mrd. euroa. Positiivinen luku vahvistaa rahoitusasemaa. Vipu-sarake kertoo, millä vivulla riviä voi skaalata; kiinteitä rivejä ei voi muuttaa, koska ne kumoutuvat julkisen talouden sisällä. Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030, VM 2026:17, taulukko 33. Lisenssi: CC BY-NC-SA 4.0

Erä	2023	2024	2025	2026	2027	2028	2029	2030	Vipu
Valtion määrärahoja vähentävät päätökset	0,0	0,5	2,7	3,9	4,8	4,9	5,1	5,2	Hallituksen menosäästöt
Valtion määrärahoja lisäävät päätökset	−0,1	−0,3	−1,0	−0,9	−1,2	−1,8	−4,1	−4,3	Hallituksen menolisäykset (ml. puolustus)
Investointiohjelma	0,0	−0,3	−0,7	−0,9	−0,8	−0,8	−0,4	−0,1	Hallituksen menolisäykset (ml. puolustus)
Valtion verotuloja lisäävät päätökset	0,0	1,0	2,5	3,1	3,4	3,5	3,6	3,6	Hallituksen veronkorotukset
Valtion verotuloja alentavat päätökset (pl. ati/khi-tarkistukset)	0,0	−0,6	−1,3	−2,8	−4,1	−4,1	−4,3	−4,3	Hallituksen veronkevennykset
Muut valtion tuloja lisäävät päätökset	0,0	0,0	0,0	0,1	1,3	0,2	0,2	0,2	kiinteä
Veroperusteiden muutosten kompensaatio kunnille	0,0	0,0	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4	0,4	kiinteä
Sosiaaliturvamaksujen muutosten vaikutukset	0,0	0,5	0,5	0,4	0,4	0,4	0,4	0,3	kiinteä
Hyvinvointialueiden tuloja lisäävät toimenpiteet	0,0	0,0	0,1	0,4	0,7	0,9	1,0	1,1	kiinteä
Hyvinvointialueiden tuloja vähentävät toimenpiteet	0,0	−0,1	−0,6	−0,9	−1,3	−1,6	−1,8	−1,8	kiinteä
Hyvinvointialueiden menoja vähentävät toimenpiteet	0,0	0,1	0,6	0,9	1,3	1,6	1,8	1,8	kiinteä
Hyvinvointialueiden menoja lisäävät toimenpiteet	0,0	0,0	−0,1	−0,4	−0,7	−0,9	−1,0	−1,1	kiinteä
Kuntien tuloihin vaikuttavat toimenpiteet	0,0	0,0	−0,3	−0,4	−0,4	−0,4	−0,4	−0,4	kiinteä
Kuntien menoihin vaikuttavat toimenpiteet	0,0	0,0	0,2	0,1	0,0	0,0	0,0	0,0	kiinteä
Valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntien verotuloihin	0,0	0,1	0,5	0,5	0,5	0,5	0,5	0,5	kiinteä
Veroperusteiden muutosten kompensaatio kunnille	0,0	0,0	−0,4	−0,4	−0,4	−0,4	−0,4	−0,4	kiinteä
Muiden valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen	0,0	0,0	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3	kiinteä
Sosiaaliturvamaksujen muutosten vaikutukset	0,0	0,3	0,2	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	kiinteä
Päätösten vaikutukset sosiaaliturvarahastojen menoihin	0,0	0,7	1,6	2,2	1,4	2,2	2,3	2,3	Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset
Päätösten vaikutukset sosiaaliturvarahastojen tuloihin	0,0	−0,3	−1,3	−1,7	−1,8	−1,8	−1,7	−1,7	kiinteä
Muutokset sosiaaliturvamaksuissa	0,0	−2,0	−1,2	−0,9	−1,0	−1,0	−1,1	−1,2	kiinteä

Kaikki lähteet julkaisupäivineen

Laskusäännöt ja kaavat

Jokainen vaihe kaavoineen siinä järjestyksessä kuin se lasketaan. Linkit vievät käytettyjen oletusten ja vipujen kuvauksiin.

1. Lähtövuosi: toteutuneet luvut

Tulot(2025) = Σ tulorivit = OTRSMenot(2025) = Σ menorivit = OTESMenoerä_f(2025) = (Menot − Korot) × COFOG_f / (COFOG yhteensä − velanhoito)

Laskelma alkaa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon viimeisimmästä vuodesta. Tulot ja menot lasketaan julkaistuista taloustoimista (esim. D2R, D62K), ja ne täsmäävät julkaistuihin summiin euron tarkkuudella. Menot jaetaan tehtäviin (terveys, koulutus, sosiaaliturva…) viimeisimmän COFOG-tilaston osuuksilla, koska tehtävätilasto julkaistaan vuoden viiveellä. Vanhuusmenot jaetaan eläkkeisiin (rahamääräiset sosiaalietuudet, D62K) ja vanhuspalveluihin (muut menot), ja koulutusmenoista erotetaan opintotuki (koulutuksen rahamääräiset etuudet).

2. Talouden kehitys

BKT(t) = BKT(t−1) × VM:n BKT(t) / VM:n BKT(t−1), kun t ≤ 2030BKT(t) = BKT(t−1) × (1 + g) × (1 + p), kun t > 2030Palkat(t) = (1 + inflaatio) × (1 + g) / (V19–64(t) / V19–64(t−1)) × (1 + r) − 1, kun t > 2030

Vuoteen 2030 talouskasvu, inflaatio, palkat, työttömyys ja korot tulevat valtiovarainministeriön ennusteesta. Sen jälkeen käytetään mallin oletuksia: g on reaalikasvu ja p hintojen nousu. Reaalipalkat nousevat tuotannon mukana työikäistä kohden (r on valinnainen ero siihen). Talouskasvu reagoi muutoksiisi vain, jos kasvu- tai tarjontavaikutukset ovat päällä.

Käyttää:BKT:n trendikasvu 2031–BKT:n hintojen nousu 2031–Kuluttajahintojen nousu 2031–Reaalipalkat suhteessa tuottavuuteen 2031–

3. Verot ja muut tulot

Vero(t) = Vero(t−1) × [BKT(t) / BKT(t−1)]^εMuut tulot(t) = Muut tulot(t−1) × BKT(t) / BKT(t−1)

Jokainen vero kasvaa talouden mukana. Jousto ε kertoo, kuinka paljon verotulot kasvavat, kun BKT kasvaa prosentin; arvo 1 pitää veroasteen ennallaan.

Käyttää:Verotulojen jousto BKT:hen

4. Menot ja niiden ajurit

Menoerä(t) = Menoerä(t−1) × ajurin kasvu(t)

Jokainen menoerä kasvaa omalla ajurillaan: esimerkiksi eläkkeet yli 65-vuotiaiden määrän ja eläkeindeksin mukana, terveysmenot ikääntymisen ja palkkojen mukana. Ajurien kaavat ovat alla omassa taulukossaan.

5. Hallituksen päätökset

Päätökset(t) = Σ rivit [s × taso(t) − taso(2025)]s = 1 + (vipu / 100 − 1) × vaihe(t)

Valtiovarainministeriön taulukko hallituksen päätöksistä lisätään muutoksena lähtövuoteen, koska osa päätöksistä näkyy jo vuoden 2025 luvuissa. Vuoden 2030 jälkeen päätösten osuus BKT:sta pysyy samana. Vipu s skaalaa päätöksiä: 100 % = kuten päätetty, 0 % = peruttu alkamisvuodesta alkaen.

Käyttää:Hallituksen menosäästöt Hallituksen menolisäykset (ml. puolustus)Hallituksen veronkorotukset Hallituksen veronkevennykset Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset

6. Omat menomuutoksesi

Muutos(t) = p / 100 × Menoerä(t) × vaihe(t)Osan muutos(t) = [(1 + p × vaihe(t) / 100) × (1 + q × vaihe(t) / 100) − 1] × Menoerä(t)vaihe(t) = 0, kun t < alkamisvuosi; muuten min(1, (t − alkamisvuosi + 1) / voimaantuloaika)

Menovipu p muuttaa tehtävän menoja prosentteina siitä, mitä ne olisivat nykymenolla. Terveydenhuollolla, koulutuksella ja sosiaaliturvalla on lisäksi osakohtaiset vivut q (esim. sairaalat), jotka muuttavat osaa koko tehtävän muutoksen päälle. Syy–seuraus-vaikutus, jonka laukaisee tehtävän vipu, laukeaa myös sen osien vivuista. Muutos alkaa alkamisvuonna ja voi tulla voimaan vähitellen.

Käyttää:Muutosten alkamisvuosi Voimaantulon kesto

7. Omat veromuutoksesi (staattinen vaikutus)

ΔALV = ALV(t) × yleisen kannan osuus × Δ%-yks. / 25,5ΔYhteisövero = Yhteisövero(t) × Δ%-yks. / 20ΔHyvätuloisten tulovero = Tulovero(t) × hyvätuloisten osuus × p / 100ΔMuu vero = Vero(t) × p / 100

Veromuutoksen staattinen vaikutus lasketaan nykyisestä verokertymästä olettaen, ettei käyttäytyminen muutu. Käyttäytymisvaikutukset (kulutus, muutto, voittojen siirto) ovat erillisiä syy–seuraus-vaikutuksia, jotka voit kytkeä päälle tai pois.

Käyttää:Yleisen ALV-kannan osuus ALV-tuotosta Hyvätuloisten osuus tuloveroista Muutosten alkamisvuosi Voimaantulon kesto

8. Syy–seuraus-vaikutukset

Vaikutus(t) = o × T(t) × muoto(n)

T(t) on vivun staattinen vaikutus rahoitusasemaan (säästö tai lisätulo on positiivinen), o on osuus ja n vuodet vaikutuksen alusta. Vaikutus lisätään kohderiviin. Muotojen kaavat ja jokainen vaikutus on kuvattu alempana.

9. Kasvuvaikutukset (valinnainen, kiistanalainen)

kuilu(t) = ρ × kuilu(t−1) − c(t) × [k_m × ΔK_m(t) + k_v × ΔK_v(t)] / BKT(t),  c(t) = max(0, 1 + s × [työttömyys(t) − työttömyys*])

BKT'(t) = BKT(t) × (1 + kuilu(t)), työttömyys'(t) = työttömyys(t) − Okun × 100 × kuilu(t)markkinakorko'(t) = markkinakorko(t) + p × [velkasuhde(t−1) − velkasuhde nykymenolla(t−1)] / 100

Oletuksena muutokset eivät vaikuta talouskasvuun. Kun kasvuvaikutukset kytketään päälle, muutostesi staattinen vaikutus rahoitusasemaan (K; kiristys on positiivinen) muuttaa BKT:tä kertoimella: menoille (kulutus ja investoinnit, k_m) ja veroille ja sosiaaliturvalle (k_v) omansa. Vain kiristyksen muutos edellisvuodesta vaikuttaa, ja vaikutus vaimenee vuosittain kertoimella ρ, joten pysyvänkin muutoksen vaikutus BKT:hen näkyy lähinnä sen voimaantulovuosina. Pienempi BKT pienentää verotuloja, nostaa työttömyyttä ja työttömyysmenoja sekä velkasuhdetta. Lisäksi nykymenoa suurempi velkasuhde nostaa uuden lainan korkoa p korkopistettä prosenttiyksikköä kohden (ja pienempi laskee). Kertoimet voi myös asettaa riippumaan suhdanteesta (s > 0): ne ovat suuremmat vuosina, joina työttömyys on nykymenolla pitkän aikavälin tasoaan (työttömyys*) korkeampi. Oletuksena s = 0. Kertoimien koko, niiden suhdanneriippuvuus ja vaikutuksen pysyvyys ovat taloustieteessä kiistanalaisia.

Käyttää:Menokerroin Vero- ja tulonsiirtokerroin Kertoimien suhdanneherkkyys Kasvuvaikutuksen pysyvyys Okunin kerroin Velan korkovaikutus

10. Tarjontavaikutukset (valinnainen, kiistanalainen)

tavoite_c(t) = −(s_c / R(t)) × K_c(t) / BKT(t),  taso_c(t) = taso_c(t−1) + nopeus_c × [tavoite_c(t) − taso_c(t−1)]

BKT'(t) = BKT(t) × (1 + kuilu(t) + taso_työ(t) + taso_pääoma(t))

Oletuksena pois päältä (itserahoitusaste 0 %). Kun se asetetaan, pysyvä veromuutos muuttaa BKT:n tasoa pysyvästi: työn verotus (tuloverot ja sosiaaliturvamaksut) sitä kautta, että ihmiset tekevät enemmän tai vähemmän töitä, ja yritys- ja pääomaverotus investointien kautta. Koko annetaan itserahoitusasteena s: kuinka suuri osa verolle staattisesti lasketusta tulosta palaa pitkällä aikavälillä suuremman talouden verotuloina (R on tulojen osuus BKT:sta). Vaikutus kasvaa täyteen kokoonsa työssä noin kolmessa ja investoinneissa noin kymmenessä vuodessa (nopeus 0,4 ja 0,15). Toisin kuin kysyntävaikutus, tarjontavaikutus ei vaimene eikä muuta työttömyysastetta. Jos samaan aikaan on päällä verotuksen käyttäytymisvaikutuksia, sama reaktio lasketaan osin kahdesti.

Käyttää:Työn verotuksen itserahoitusaste Yritys- ja pääomaverotuksen itserahoitusaste

11. Korkomenot

Keskikorko(t) = Keskikorko(t−1) × (1 − r) + Pitkä korko(t) × rKorot(t) = Keskikorko(t) × Velka(t−1)Keskikorko(2025) = Korot(2025) / Velka(2024)

Velasta erääntyy joka vuosi osa r, joka rahoitetaan uudelleen markkinakorolla, joten velan keskikorko lähestyy markkinakorkoa vähitellen. Kun velka kasvaa, korkomenot kasvavat.

Käyttää:Vuosittain uudelleenrahoitettava osuus velasta Pitkä korko 2031–

12. Kalibrointi valtiovarainministeriön ennusteeseen

Kalibrointi(t) = VM:n tulot(t) − mallin tulot(t), kun t ≤ 2030Kalibrointi(t) = Kalibrointi(2030) × BKT(t) / BKT(2030), kun t > 2030

Jotta nykymenolla-laskelma vastaisi virallista ennustetta, mallin ja ennusteen ero lisätään näkyväksi kalibrointiriviksi (samoin menoille). Ilman kalibrointia malli pysyy vuoteen 2030 alle 0,6 %-yksikön päässä ennusteen alijäämästä ja alle 1,5 %-yksikön päässä velkasuhteesta.

13. Rahoitusasema ja velka

Rahoitusasema(t) = Tulot(t) − Menot(t)Velka(t) = Velka(t−1) − Rahoitusasema(t) + Täsmäytyserä(t)Velkasuhde(t) = Velka(t) / BKT(t) × 100Rahoitusasema ilman työeläkelaitoksia(t) = Rahoitusasema(t) − työeläkelaitosten ylijäämä(t)

Alijäämä kasvattaa velkaa. Lisäksi velka kasvaa noin prosentin BKT:sta vuodessa enemmän kuin alijäämä, pääosin koska työeläkerahastojen ylijäämä sijoitetaan eikä sillä lyhennetä velkaa. Vuoteen 2030 tämä täsmäytyserä tulee valtiovarainministeriön ennusteesta. Rahoitusasema näytetään myös ilman työeläkelaitosten ylijäämää, joka vuoteen 2030 tulee valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelmasta ja sen jälkeen oletuksesta.

Käyttää:Velan ja alijäämän täsmäytyserä 2031–Työeläkelaitosten ylijäämä 2031–

14. Epävarmuus (viuhkakaaviot)

oletus ~ kolmio(alaraja, valittu arvo, yläraja)BKT'(t) = BKT(t) × Π (1 + e_k / 100), e_k ~ N(0, σ_BKT)korko'(t) = korko(t) + Σ u_k, u_k ~ N(0, σ_korko)

Kuvien varjostus lasketaan ajamalla laskelma 300 kertaa. Joka kerralla epävarmat oletukset arvotaan uskottavalta väliltään (valitun arvon ympäriltä) ja BKT:n kasvuun ja korkoon lisätään satunnaisia vuosittaisia heilahteluja, jotka kasautuvat. Varjostus näyttää 10.–90. ja 25.–75. prosenttipisteen. Oletukset arvotaan toisistaan riippumatta, eikä laskelma sisällä poliittisia päätöksiä, joita velan kasvu todennäköisesti aiheuttaisi. Siksi väli on pitkällä aikavälillä hyvin leveä. Välit ja heilahtelujen koko ovat itsekin arvioita.

Käyttää:BKT:n kasvun vuosivaihtelu Koron vuosivaihtelu

Menojen ajurit

Kukin menoerä kasvaa vuodesta toiseen oman ajurinsa mukaan.

Ajuri	Kaava	Menoerät
Nimellinen BKT (menojen osuus BKT:sta pysyy ennallaan)	`Meno(t) = Meno(t−1) × BKT(t) / BKT(t−1)`	Yleinen julkishallinto: hallinto, verotus ja ulkoasiat, Yleinen julkishallinto: kehitysyhteistyö, Yleinen julkishallinto: yleiset palvelut (henkilöstö, tilat, tietohallinto …), Yleinen julkishallinto: perustutkimus, Yleinen julkishallinto: muu (pl. korot), Puolustus: sotilaallinen maanpuolustus, Puolustus: sotilaallinen apu ulkomaille, Puolustus: muu (väestönsuojelu, T&K …), Yleinen järjestys ja turvallisuus, Elinkeinoelämä: elinkeino- ja työllisyyspalvelut, Elinkeinoelämä: maa- ja metsätalous, kalastus, Elinkeinoelämä: liikenne, Elinkeinoelämä: tutkimus ja kehittäminen, Elinkeinoelämä: muu (energia, teollisuus …), Ympäristönsuojelu, Asuminen ja yhdyskunnat, Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto
65 vuotta täyttäneiden määrä × eläkeindeksi × keskieläkkeen nousu	`Meno(t) = Meno(t−1) × V65+(t) / V65+(t−1) × [1 + w × inflaatio(t) + (1 − w) × palkat(t)] × (1 + d)` Käyttää:Eläkeindeksin hintapaino Keskieläkkeen nousu indeksin päälle	Sosiaaliturva: vanhuus (eläkkeet)
Työttömyysaste × työikäiset × palkat	`Meno(t) = Meno(t−1) × u(t) / u(t−1) × V19–64(t) / V19–64(t−1) × (1 + palkat(t))` Käyttää:Työttömyysaste 2031–	Sosiaaliturva: työttömyys
Työikäiset × palkat (ansiosidonnaiset päivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet)	`Meno(t) = Meno(t−1) × V19–64(t) / V19–64(t−1) × (1 + palkat(t))`	Sosiaaliturva: sairaus ja työkyvyttömyys
0–18-vuotiaat × palkat (varhaiskasvatus on työvoimavaltaista)	`Meno(t) = Meno(t−1) × V0–18(t) / V0–18(t−1) × (1 + palkat(t))`	Sosiaaliturva: perheet ja lapset (ml. varhaiskasvatus)
Väestö × kuluttajahinnat	`Meno(t) = Meno(t−1) × Väestö(t) / Väestö(t−1) × (1 + inflaatio(t))` Käyttää:Kuluttajahintojen nousu 2031–	Sosiaaliturva: asumistuet, Sosiaaliturva: toimeentulotuki ja muu syrjäytymisen torjunta, Sosiaaliturva: muu (perhe-eläkkeet …)
Ikäpainotettu väestö × palkat × reaalinen kustannusnousu	`Meno(t) = Meno(t−1) × P(t) / P(t−1) × (1 + palkat(t)) × (1 + r), missä P = V0–64 + a × V65–74 + b × V75+` Käyttää:Terveysmenot: 65–74-vuotiaan suhteellinen paino Terveysmenot: 75 vuotta täyttäneen suhteellinen paino Terveydenhuollon reaalinen kustannusnousu	Terveydenhuolto: sairaalapalvelut, Terveydenhuolto: avohoito, Terveydenhuolto: lääkkeet ja hoitotarvikkeet, Terveydenhuolto: muu (kansanterveys, T&K …)
6–12-vuotiaat × palkat	`Meno(t) = Meno(t−1) × V6–12(t) / V6–12(t−1) × (1 + palkat(t))`	Koulutus: esiopetus ja vuosiluokat 1–6
13–18-vuotiaat × palkat	`Meno(t) = Meno(t−1) × V13–18(t) / V13–18(t−1) × (1 + palkat(t))`	Koulutus: vuosiluokat 7–9 ja toinen aste
19–29-vuotiaat × palkat	`Meno(t) = Meno(t−1) × V19–29(t) / V19–29(t−1) × (1 + palkat(t))`	Koulutus: korkeakoulut
0–18-vuotiaat × palkat	`Meno(t) = Meno(t−1) × V0–18(t) / V0–18(t−1) × (1 + palkat(t))`	Koulutus: muu (vapaa sivistystyö, tukipalvelut …)
19–29-vuotiaat × kuluttajahinnat (opintoraha on sidottu kansaneläkeindeksiin)	`Meno(t) = Meno(t−1) × V19–29(t) / V19–29(t−1) × (1 + inflaatio(t))`	Koulutus: opintotuki
75 vuotta täyttäneet × palkat (hoiva on työvoimavaltaista)	`Meno(t) = Meno(t−1) × V75+(t) / V75+(t−1) × (1 + palkat(t))`	Sosiaaliturva: vanhuus (vanhuspalvelut ja hoiva)

Oletukset

Oletukset siitä, miten talous kehittyy. Voit muuttaa niitä simulaattorin Mallin oletukset -osiossa.

Nimi	Oletus	Vaihteluväli	Luotettavuus	Perusta
BKT:n trendikasvu 2031– Talouden reaalinen kasvu ennustekauden jälkeen. Oletuksena VM:n viimeisen ennustevuoden (2030) kasvu.	1,3 %	0,0 % … 3,0 %	Luotettavuus: Kohtalainen	VM, Taloudellinen katsaus syksy 2026 (VM 2026:35)VM, Kokonaistaloudellisen ennusteen tausta-analyysejä 2025 (VM 2025:57): potentiaalisen tuotannon kasvu vakiintuu pitkällä aikavälillä 1,3 prosenttiin Sama kuin VM:n arvio potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin kasvusta (1,3 %). Vuosina 2020–2024 potentiaalinen tuotanto kasvoi vain 0,8 % vuodessa.
BKT:n hintojen nousu 2031– Tuotannon hintojen vuosimuutos ennustekauden jälkeen.	2,0 %	0,0 % … 5,0 %	Luotettavuus: Kohtalainen	EKP:n hintavakaustavoite 2 %
Kuluttajahintojen nousu 2031– Ohjaa hintoihin sidottuja etuuksia ja eläkkeitä ennustekauden jälkeen.	2,0 %	0,0 % … 5,0 %	Luotettavuus: Kohtalainen	EKP:n hintavakaustavoite 2 %
Reaalipalkat suhteessa tuottavuuteen 2031– Vuoden 2030 jälkeen reaalipalkat nousevat samaa tahtia kuin tuotanto työikäistä kohden (BKT:n trendikasvu miinus työikäisen väestön kasvu, noin 0,7 % vuodessa). Tällä voit olettaa palkkojen nousevan sitä nopeammin (+) tai hitaammin (−). Palkat ohjaavat palkkavaltaisia menoja (terveys, koulutus, vanhuspalvelut) ja osaa eläkeindeksistä.	0,0 %-yks.	−1,5 %-yks. … 1,5 %-yks.	Luotettavuus: Kohtalainen	VM, Kokonaistaloudellisen ennusteen tausta-analyysejä 2025 (VM 2025:57): potentiaalisen tuotannon kasvu vakiintuu pitkällä aikavälillä 1,3 prosenttiin Pitkällä aikavälillä reaalipalkat seuraavat tuottavuutta. Tilastokeskuksen väestöennusteessa työikäisten määrä kasvaa maahanmuuton ansiosta noin 0,6 % vuodessa 2030-luvulla, joten 1,3 %:n BKT-kasvusta noin 0,7 % on tuotantoa työikäistä kohden. Kun palkat on sidottu tähän, kasvuoletuksen muuttaminen muuttaa myös palkkoja eikä pelkästään verotuloja. (VM:n kestävyyslaskelmassa tuottavuus kasvaa 1,3 %, mutta siinä työpanos ei juuri kasva.)
Työttömyysaste 2031– Ohjaa työttömyysmenoja ennustekauden jälkeen. Oletuksena VM:n ennuste vuodelle 2030.	8,5 %	3,0 % … 15,0 %	Luotettavuus: Kohtalainen	VM, Taloudellinen katsaus syksy 2026 (VM 2026:35)
Pitkä korko 2031– 10 vuoden valtionlainan korko, jolla uutta ja erääntyvää velkaa rahoitetaan. Oletuksena VM:n ennuste vuodelle 2030.	3,0 %	0,0 % … 8,0 %	Luotettavuus: Kohtalainen	VM, Taloudellinen katsaus syksy 2026 (VM 2026:35)
Vuosittain uudelleenrahoitettava osuus velasta Kuinka nopeasti velan keskikorko siirtyy markkinakorkoon: osuus velasta, jonka korko määräytyy vuosittain uudelleen.	19 %	5 % … 40 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Valtiokonttori, Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2025 (keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika 5,39 v, maturiteetti 7,84 v) Johdettu: 1 / valtionvelan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika 5,39 vuotta (2025 lopussa) ≈ 19 %. Luku koskee valtiota; kuntien ja hyvinvointialueiden velka on lyhyempää, joten koko julkisen talouden osuus voi olla hieman suurempi.
Velan ja alijäämän täsmäytyserä 2031– Velka kasvaa vuosittain enemmän kuin alijäämä, pääosin koska työeläkerahastojen ylijäämä sijoitetaan eikä sillä lyhennetä velkaa. Oletus on VM:n ennusteesta johdettu vuoden 2030 arvo.	1,1 % BKT:sta	−1,0 % BKT:sta … 3,0 % BKT:sta	Luotettavuus: Kohtalainen	VM, Taloudellinen katsaus syksy 2026 (VM 2026:35)Eurostat: velan ja alijäämän välinen täsmäytyserä (stock-flow adjustment) Johdettu: velan muutos − alijäämä, VM:n ennuste 2030 (18,9 − 15,1 mrd. €).
Verotulojen jousto BKT:hen Kuinka paljon verotulot kasvavat, kun nimellinen BKT kasvaa 1 %. Arvo 1 pitää veroasteen ennallaan.	1,00 ×	0,50 × … 1,50 ×	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Yleisen ALV-kannan osuus ALV-tuotosta Käytetään yleisen ALV-kannan muutoksen staattisen vaikutuksen laskemiseen.	73 %	30 % … 90 %	Luotettavuus: Kohtalainen	HE 61/2024: yleisen ALV-kannan korotus 24 → 25,5 %, staattinen vaikutus noin 1 167 milj. € vuodessa Johdettu: HE 61/2024:n staattinen vaikutus 1 167 milj. € / 1,5 %-yks. × 25,5 % ≈ 19,8 mrd. € yleisellä kannalla, eli noin 73 % vuoden 2025 ALV-tuotosta (27,1 mrd. €). Hallituksen esityksen veropohja on ennuste, ja alennettuja kantoja muutettiin 2025.
Hyvätuloisten osuus tuloveroista Kuinka suuren osan ansio- ja pääomatuloveroista ylin tulokymmenys (noin yli 6 000 €/kk ansaitsevat) maksaa. Jakaa tuloverovivut hyvätuloisiin sekä pieni- ja keskituloisiin.	43 %	20 % … 70 %	Luotettavuus: Korkea	Verohallinto, henkilöasiakkaiden verot ja maksut tuloluokittain, verovuosi 2024 (tuloverot yhteensä 38,1 mrd. €)Yle 2019: ylin tulokymmenys maksoi noin 13,8 mrd. € noin 30 mrd. euron tuloveroista (Verohallinnon tiedot, verovuosi 2018) Verovuonna 2024 ylin kymmenys veronmaksajista (tulot yli noin 72 000 €/v) maksoi 41 % tuloveroista (38,1 mrd. €). Kaikista tulonsaajista laskettuna, kuten verovuoden 2018 luvussa 13,8 / 30 mrd. €, osuus on noin 44 %. Kaikki yli 60 000 euroa ansaitsevat (15 % veronmaksajista) maksoivat 51 %.
Pääomatuloverojen osuus tuloveroista Kuinka suuri osa henkilöiden tuloveroista on pääomatuloveroa (osingot, luovutusvoitot, vuokrat, korot). Pääomatuloverovipu muuttaa tätä osaa.	10 %	5 % … 20 %	Luotettavuus: Korkea	Verohallinto, henkilöasiakkaiden verot ja maksut tuloluokittain, verovuosi 2024 (tuloverot yhteensä 38,1 mrd. €) Verovuonna 2024 pääomatuloveroja määrättiin 3,58 mrd. € eli 9,4 % tuloveroista (38,1 mrd. €); vuosina 2019–2024 osuus vaihteli 8,9–12,4 %. Osuus vaihtelee osakemarkkinoiden mukana, koska luovutusvoitot realisoituvat hyvinä vuosina.
Eläkeindeksin hintapaino Maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan indeksillä, jossa hintojen paino on 80 % ja palkkojen 20 %.	80 %	0 % … 100 %	Luotettavuus: Korkea	Työntekijän eläkelaki 395/2006 (työeläkeindeksi: 80 % hinnat, 20 % palkat)
Keskieläkkeen nousu indeksin päälle Keskimääräinen eläke nousee eläkeindeksiä nopeammin, koska uudet palkkoihin perustuvat eläkkeet korvaavat vanhempia ja pienempiä eläkkeitä (kohorttivaikutus).	0,3 %	0,0 % … 2,5 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Eläketurvakeskus: vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke 2012–2025 ja työeläkeindeksin muutokset EU:n ikääntymisraportti 2024, Suomen maaraportti: keskieläkkeen suhde keskipalkkaan 51 % (2022), 50 % (2030), 47 % (2040) Toteutunut: vanhuuseläkkeensaajien keskieläke nousi 2013–2025 keskimäärin 0,8 % vuodessa indeksiä nopeammin, mutta vuosina 2023–2025 vain noin 0,5 %. Tulevaisuus: ikääntymisraportin mukaan keskieläke suhteessa keskipalkkaan laskee 50 %:sta 47 %:iin vuosina 2030–2040 (elinaikakerroin), mikä tarkoittaa noin 0,8 × reaalipalkkojen kasvu − 0,6 % vuodessa: noin 0 %, kun reaalipalkat nousevat 0,7 % (tämän laskelman oletus), ja 0,5 %, jos ne nousevat 1,4 % (raportin oletus). Oletus 0,3 % on näiden ja toteutuneen välissä. Jos muutat reaalipalkkojen kasvua, muuta tätä samaan suuntaan noin 0,8-kertaisesti.
Terveysmenot: 65–74-vuotiaan suhteellinen paino Kuinka monta kertaa alle 65-vuotiaan terveys- ja hoivamenot 65–74-vuotias aiheuttaa keskimäärin.	2,0 ×	1,0 × … 5,0 ×	Luotettavuus: Kohtalainen	Kapiainen & Eskelinen: Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 (THL raportti 17/2014) THL:n mukaan terveysmenot olivat vuonna 2011 65–74-vuotiasta kohden 4 867 € ja alle 65-vuotiasta kohden noin 2 220 € (2,2-kertaisesti). Kun vanhusten laitoshoito ja palveluasuminen (jotka ovat laskelmassa sosiaaliturvan vanhuusmenoissa) vähennetään, suhde on noin 2,0. Tieto on vuodelta 2011; suhteet muuttuvat hitaasti.
Terveysmenot: 75 vuotta täyttäneen suhteellinen paino Kuinka monta kertaa alle 65-vuotiaan terveys- ja hoivamenot 75 vuotta täyttänyt aiheuttaa keskimäärin.	3,6 ×	1,0 × … 8,0 ×	Luotettavuus: Kohtalainen	Kapiainen & Eskelinen: Miesten ja naisten terveysmenot ikäryhmittäin 2011 (THL raportti 17/2014) THL:n mukaan terveys- ja hoivamenot olivat vuonna 2011 75 vuotta täyttänyttä kohden noin 12 800 € (5,8-kertaisesti alle 65-vuotiaaseen nähden). Kun vanhusten laitoshoito, palveluasuminen, dementiayksiköt ja omaishoidon tuki (2,2 mrd. €, laskelmassa sosiaaliturvan vanhuusmenoissa) vähennetään, suhde on noin 3,6. Yksi paino koko 75+-ryhmälle aliarvioi hieman kasvua, koska yli 85-vuotiaiden osuus ryhmästä kasvaa ja heidän menonsa ovat noin kaksinkertaiset 75–84-vuotiaisiin nähden.
Terveydenhuollon reaalinen kustannusnousu Ikärakenteesta ja palkoista riippumaton vuotuinen kustannusten kasvu (esim. uudet hoidot).	0,1 %	−1,0 % … 2,0 %	Luotettavuus: Kohtalainen	EU:n ikääntymisraportti 2024: terveysmenojen tulojousto 1,1 (perusura) ja 1,5 (riskiskenaario), laskee 1:een vuoteen 2070 mennessä Laskelmassa terveysmenot nousevat jo palkkojen mukana. EU:n ikääntymisraportin perusurassa menot henkeä kohden kasvavat 1,1-kertaisesti tuloihin nähden (laskee 1:een vuoteen 2070), mikä on tällä aikavälillä noin 0,1 % vuodessa lisää. Riskiskenaariossa (jousto 1,5, lähinnä uudet hoidot) lisäkasvu on noin 0,4 % vuodessa. Kansainvälisessä kirjallisuudessa terveysmenot ovat kasvaneet 1–2 % vuodessa BKT:ta henkeä kohden nopeammin, mutta osa tästä on palkkojen nousua, joka on laskelmassa jo mukana.
Työeläkelaitosten ylijäämä 2031– Työeläkelaitokset keräävät maksuja rahastoihin tulevia eläkkeitä varten, joten niiden rahoitusasema on ylijäämäinen. Ylijäämää ei voi käyttää muihin menoihin, joten laskelma näyttää rahoitusaseman myös ilman sitä.	1,1 % BKT:sta	0,0 % BKT:sta … 2,0 % BKT:sta	Luotettavuus: Kohtalainen	VM, Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2027–2030 (VM 2026:17), liite 3, taulukot 39–43: alasektorien rahoitusasema Vuoteen 2030 asti laskelma käyttää valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelman ennustetta (2,8 mrd. € v. 2026 → 3,8 mrd. € v. 2030 eli noin 1,1 % BKT:sta); sen jälkeen ylijäämä pidetään vuoden 2030 osuudessa. Todellisuudessa ylijäämä riippuu sijoitustuotoista ja eläkemenojen kasvusta; osuus on arvio.
Menokerroin Kuinka monta euroa BKT muuttuu, kun julkiset kulutus- ja investointimenot muuttuvat eurolla (ensimmäisenä vuonna).	0,6 ×	0,0 × … 1,5 ×	Luotettavuus: Kohtalainen	Tutkimuksissa tyypillisesti noin 0,3–1,0; suurempi taantumassa ja kun rahapolitiikka ei kompensoi (Suomi euroalueella). Kertoimen koko on kiistanalainen.
Vero- ja tulonsiirtokerroin Kuinka monta euroa BKT muuttuu, kun verot tai sosiaaliturva muuttuvat eurolla. Pienempi kuin menokerroin, koska osa muutoksesta näkyy säästämisessä.	0,3 ×	0,0 × … 1,5 ×	Luotettavuus: Kohtalainen	Tutkimuksissa tyypillisesti noin 0,2–0,6; pieni- ja keskituloisiin kohdistuvilla muutoksilla suurempi. Arvio.
Kertoimien suhdanneherkkyys Kuinka paljon kertoimet kasvavat jokaista prosenttiyksikköä kohden, jonka verran työttömyysaste on (nykymenolla) pitkän aikavälin tasoaan korkeampi, ja pienenevät, kun se on matalampi. 0 = kertoimet ovat samat joka vuosi. Esim. 0,25: kun työttömyys on 2 prosenttiyksikköä yli pitkän aikavälin tason, kertoimet ovat 1,5-kertaiset.	0,00 ×	0,00 × … 0,50 ×	Luotettavuus: Spekulatiivinen	Auerbach & Gorodnichenko (2012): julkisten menojen kertoimet taantumassa ja noususuhdanteessa Ramey & Zubairy (2018): julkisten menojen kertoimet ja talouden löysyys – Yhdysvaltain historiallinen aineisto Kiistanalainen, siksi oletuksena 0. Auerbachin ja Gorodnichenkon (2012) mukaan kertoimet ovat taantumassa selvästi suurempia (noin 1,5–2) kuin noususuhdanteessa (lähes 0), mutta Rameyn ja Zubairyn (2018) pitkässä yhdysvaltalaisaineistossa eroa ei juuri löydy. Pitkän aikavälin taso on 'Työttömyysaste 2031–' -oletus, jonka mukaan VM:n ennusteessa työttömyys palaa rakenteelliselle tasolleen vuoteen 2030 mennessä.
Kasvuvaikutuksen pysyvyys Osuus BKT-vaikutuksesta, joka on jäljellä seuraavana vuonna. 0,5 = puolet vaimenee vuodessa. Pysyvänkin muutoksen vaikutus BKT:hen vaimenee lopulta, kun talous palaa potentiaaliinsa.	0,5 ×	0,0 × … 0,9 ×	Luotettavuus: Matala	Arvio. Osa tutkijoista katsoo, että pitkät taantumat jättävät pysyvän jäljen (hystereesi), jolloin vaikutus ei vaimene kokonaan.
Okunin kerroin Kuinka monta prosenttiyksikköä työttömyysaste nousee, kun BKT jää prosentin nykymenoa pienemmäksi. Ohjaa työttömyysmenoja.	0,50 ×	0,00 × … 1,00 ×	Luotettavuus: Kohtalainen	Tavanomainen nyrkkisääntö; todellinen arvo vaihtelee maittain ja ajan mukaan. Arvio, tarkennetaan Suomen aineistosta.
Velan korkovaikutus Kuinka monta sadasosaprosenttiyksikköä (korkopistettä) uuden lainan korko nousee, kun velkasuhde on prosenttiyksikön nykymenoa korkeampi. Toimii myös toiseen suuntaan.	3,0 kp.	0,0 kp. … 10,0 kp.	Luotettavuus: Matala	Tutkimuksissa tyypillisesti noin 1–5 korkopistettä velkasuhteen prosenttiyksikköä kohden; kriiseissä ja heikon luottamuksen oloissa paljon enemmän. Euroalueella korkotaso riippuu myös EKP:sta. Arvio.
Työn verotuksen itserahoitusaste Kuinka suuri osa työn verotuksen (tuloverot ja sosiaaliturvamaksut) muutoksesta palaa pitkällä aikavälillä takaisin, koska ihmiset tekevät enemmän tai vähemmän töitä. Esim. 20 %: kun veroja kevennetään 1 mrd. €, talous kasvaa niin paljon, että noin 0,2 mrd. € palaa verotuloina. 0 = ei vaikutusta (oletus).	0 %	0 % … 100 %	Luotettavuus: Matala	Kiema & Koistinen (Labore, 16.5.2025): Veroperustemuutosten kasvuvaikutuksia liioitellaan FIT – Verotutkimuksen huippuyksikkö: lausunto julkisen talouden sopeutuskeinoista (1.4.2026)Saez, Slemrod & Giertz (2012): verotettavan tulon jousto – kirjallisuuskatsaus Kiistanalainen. Tutkimusten mukaan maltilliset, koko tuloasteikkoon kohdistuvat tuloveromuutokset eivät juuri muuta työntekoa (FIT 2026); tavanomaisilla verotettavan tulon joustoilla itserahoitusaste on laskennallisesti noin 10–30 %. Valtiovarainministeriö on arvioinut ylimmän marginaaliveron kevennyksen rahoittavan itsensä kokonaan (100 %), mitä osa tutkijoista pitää ylioptimistisena (Labore 2025). Ehdotus kytkimellä: 20 %.
Yritys- ja pääomaverotuksen itserahoitusaste Kuinka suuri osa yhteisöveron ja pääomatuloverojen muutoksesta palaa pitkällä aikavälillä takaisin, koska yritykset investoivat enemmän tai vähemmän. Vaikutus kasvaa hitaasti, noin kymmenessä vuodessa. 0 = ei vaikutusta (oletus).	0 %	0 % … 100 %	Luotettavuus: Matala	VATT: Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja, mutta vauhditti pienten yritysten toimintaa (Harju, Koivisto & Matikka)Kiema & Koistinen (Labore, 16.5.2025): Veroperustemuutosten kasvuvaikutuksia liioitellaan Kiistanalainen. VATT:n tutkimuksen mukaan vuoden 2014 yhteisöveron alennus (24,5 → 20 %) ei lisännyt pienten yritysten investointeja ensimmäisinä vuosina, vaikka niiden liikevaihto kasvoi. Kansainvälisissä tutkimuksissa yritysverot kuuluvat kasvulle haitallisimpiin veroihin, mutta vaikutuksen koko vaihtelee paljon. Ehdotus kytkimellä: 10 %.
BKT:n kasvun vuosivaihtelu Viuhkakaavioissa jokaisen vuoden BKT:n kasvuun lisätään satunnainen poikkeama, jonka keskihajonta on tämä. Poikkeamat kasautuvat BKT:n tasoon.	1,5 %-yks.	0,0 %-yks. … 4,0 %-yks.	Luotettavuus: Matala	Arvio: Suomen BKT:n kasvu on vaihdellut 2000-luvulla keskimäärin noin 2–3 prosenttiyksikön keskihajonnalla (ml. vuosien 2009 ja 2020 romahdukset); ennustevirheet ovat tätä pienempiä.
Koron vuosivaihtelu Viuhkakaavioissa pitkä korko muuttuu joka vuosi satunnaisesti tämän keskihajonnan verran, ja muutokset kasautuvat.	0,4 %-yks.	0,0 %-yks. … 1,5 %-yks.	Luotettavuus: Matala	Arvio; 10 vuoden valtionlainan koron vuosimuutokset ovat tyypillisesti olleet muutamia kymmenyksiä, mutta 2022 korko nousi yli 2 prosenttiyksikköä.

Vivut

Vivut ovat poliittisia valintoja, joita voit muuttaa simulaattorissa.

Nimi	Oletus	Vaihteluväli	Luotettavuus	Perusta
Muutosten alkamisvuosi Vuosi, jona menojen, verojen ja hallituksen päätösten muutokset tulevat voimaan.	2027	2026 … 2035	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Voimaantulon kesto Kuinka monessa vuodessa muutos tulee täysimääräisesti voimaan.	1 v.	1 v. … 5 v.	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen julkishallinto (pl. korot) Muutos koko tehtävän nykymenoon, %. Alla olevilla tarkemmilla liukureilla voit muuttaa yksittäisiä osia tämän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen julkishallinto (pl. korot): Hallinto, verotus ja ulkoasiat Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen julkishallinto (pl. korot): Kehitysyhteistyö Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−100 % … 100 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen julkishallinto (pl. korot): Yleiset palvelut (henkilöstö, tilat, tietohallinto …) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen julkishallinto (pl. korot): Perustutkimus Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen julkishallinto (pl. korot): Muu yleinen julkishallinto Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Puolustus Muutos koko tehtävän nykymenoon, %; tarkemmat liukurit muuttavat osia tämän päälle. Liukuri ulottuu +100 %:iin, jotta sillä voi kokeilla Naton 3,5 %:n BKT-tavoitteen kaltaisia suuria korotuksia; nykymeno sisältää jo päätetyt lisäykset.	0 %	−50 % … 100 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Puolustus: Sotilaallinen maanpuolustus Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 100 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Puolustus: Sotilaallinen apu ulkomaille Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−100 % … 100 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Puolustus: Muu (väestönsuojelu, T&K …) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen järjestys ja turvallisuus Muutos nykymenoon, %.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Elinkeinoelämän edistäminen ja liikenne Muutos koko tehtävän nykymenoon, %. Alla olevilla tarkemmilla liukureilla voit muuttaa yksittäisiä osia tämän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Elinkeinoelämän edistäminen ja liikenne: Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Elinkeinoelämän edistäminen ja liikenne: Maa- ja metsätalous, kalastus Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Elinkeinoelämän edistäminen ja liikenne: Liikenne Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Elinkeinoelämän edistäminen ja liikenne: Tutkimus ja kehittäminen Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Elinkeinoelämän edistäminen ja liikenne: Muu (energia, teollisuus …) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Ympäristönsuojelu Muutos nykymenoon, %.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Asuminen ja yhdyskunnat Muutos nykymenoon, %.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Terveydenhuolto Muutos koko tehtävän nykymenoon, %. Alla olevilla tarkemmilla liukureilla voit muuttaa yksittäisiä osia tämän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Terveydenhuolto: Sairaalapalvelut Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Terveydenhuolto: Avohoito Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Terveydenhuolto: Lääkkeet ja hoitotarvikkeet Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Terveydenhuolto: Muu terveydenhuolto (kansanterveys, T&K …) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto Muutos nykymenoon, %.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Koulutus Muutos koko tehtävän nykymenoon, %. Alla olevilla tarkemmilla liukureilla voit muuttaa yksittäisiä osia tämän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Nykymenolla koulutusmenot laskevat noin 5,9 %:sta 5,1 %:iin BKT:sta vuosina 2030–2040, koska lapsia on vähemmän. EU:n ikääntymisraportissa lasku on noin puolet tästä. Todellisuudessa lasku voi olla hitaampi, koska koulujen kiinteät kulut eivät pienene oppilasmäärän mukana.
Koulutus: Esiopetus ja vuosiluokat 1–6 Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Koulutus: Vuosiluokat 7–9 ja toinen aste Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Koulutus: Korkeakoulut Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Koulutus: Opintotuki Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Koulutus: Muu koulutus (vapaa sivistystyö, tukipalvelut …) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet) Muutos koko tehtävän nykymenoon, %. Alla olevilla tarkemmilla liukureilla voit muuttaa yksittäisiä osia tämän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Vanhuus (eläkkeet) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Vanhuus (vanhuspalvelut ja hoiva) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Sairaus ja työkyvyttömyys Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Perheet ja lapset (ml. varhaiskasvatus) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Työttömyys Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Asumistuet Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Toimeentulotuki ja muu syrjäytymisen torjunta Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Sosiaaliturva (ml. eläkkeet): Muu sosiaaliturva (perhe-eläkkeet …) Muutos tähän osaan nykymenoon verrattuna, %, koko tehtävän muutoksen päälle.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Korkea	Ei lähdettä – arvio
Yleinen ALV-kanta (nyt 25,5 %) Muutos prosenttiyksikköinä. Staattinen vaikutus: ALV-tuotto × yleisen kannan osuus × muutos / 25,5.	0,0 %-yks.	−5,0 %-yks. … 5,0 %-yks.	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Yhteisöverokanta (18 % vuodesta 2027) Muutos prosenttiyksikköinä. Staattinen vaikutus: yhteisöveron tuotto 20 %:n kannalla / 20 × muutos.	0,0 %-yks.	−8,0 %-yks. … 8,0 %-yks.	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Hyvätuloisten tuloverot (ylin tulokymmenys) Ylimmän tulokymmenyksen tuloveroja muutetaan samassa suhteessa, esim. +5 % tarkoittaa 50 % → 52,5 %. Staattinen vaikutus: tuloverot × hyvätuloisten osuus × muutos.	0 %	−30 % … 30 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Pieni- ja keskituloisten tuloverot Muiden kuin ylimmän tulokymmenyksen tuloveroja muutetaan samassa suhteessa. Staattinen vaikutus: tuloverot × (1 − hyvätuloisten osuus) × muutos.	0 %	−30 % … 30 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Pääomatuloverot Pääomatulojen (osingot, luovutusvoitot, vuokrat, korot) verotusta muutetaan samassa suhteessa, esim. +10 % tarkoittaa 30 % → 33 %. Staattinen vaikutus: tuloverot × pääomatuloverojen osuus × muutos.	0 %	−30 % … 30 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Kaikki ansio- ja pääomatuloverot Kaikkia tuloveroprosentteja muutetaan samassa suhteessa, esim. +5 % tarkoittaa 30 % → 31,5 %.	0 %	−30 % … 30 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Työnantajien sosiaaliturvamaksut Maksujen muutos nykymenoon verrattuna, %.	0 %	−30 % … 30 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Palkansaajien sosiaaliturvamaksut Maksujen muutos nykymenoon verrattuna, %.	0 %	−30 % … 30 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Energiaverot Veron muutos nykymenoon verrattuna, %.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Alkoholivero Veron muutos nykymenoon verrattuna, %.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Tupakkavero Veron muutos nykymenoon verrattuna, %.	0 %	−50 % … 50 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Kiinteistövero Veron muutos nykymenoon verrattuna, %. Liukuri ulottuu +100 %:iin, koska vero on pieni ja sen selvää korottamista on ehdotettu verorakenteen uudistuksissa.	0 %	−50 % … 100 %	Luotettavuus: Kohtalainen	Ei lähdettä – arvio
Hallituksen menosäästöt Valtion määrärahoja vähentävät päätökset (5,2 mrd. € v. 2030). 100 % = kuten päätetty, 0 % = säästöt peruttu.	100 %	0 % … 200 %	Luotettavuus: Korkea	VM, Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030 (VM 2026:17), taulukko 33
Hallituksen menolisäykset (ml. puolustus) Valtion määrärahoja lisäävät päätökset ja investointiohjelma (4,4 mrd. € v. 2030).	100 %	0 % … 200 %	Luotettavuus: Korkea	VM, Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030 (VM 2026:17), taulukko 33
Hallituksen veronkorotukset Valtion verotuloja lisäävät päätökset, esim. ALV-korotus (3,6 mrd. € v. 2030). Ei sisällä kertaluonteisia tuloutuksia, kuten Valtion eläkerahaston lisätuloutusta 2027, joka on julkisen talouden tasolla neutraali.	100 %	0 % … 200 %	Luotettavuus: Korkea	VM, Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030 (VM 2026:17), taulukko 33
Hallituksen veronkevennykset Valtion verotuloja alentavat päätökset, esim. ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron kevennykset (4,3 mrd. € v. 2030).	100 %	0 % … 200 %	Luotettavuus: Korkea	VM, Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030 (VM 2026:17), taulukko 33
Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset Päätösten vaikutus sosiaaliturvarahastojen etuusmenoihin (2,3 mrd. € v. 2030).	100 %	0 % … 200 %	Luotettavuus: Korkea	VM, Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030 (VM 2026:17), taulukko 33

Syy–seuraus-vaikutukset

Syy–seuraus-vaikutus lasketaan aina samalla periaatteella: vaikutus = osuus × vivun staattinen vaikutus × muoto. T(t) on vivun vaikutus rahoitusasemaan (säästö tai lisätulo on positiivinen), o on osuus ja n vuodet vaikutuksen alusta.

Vaikutusten muodot

Suhteellinen

Kohde muuttuu joka vuosi tietyn osuuden vivun vaikutuksesta.

V(t) = o × T(t)

Viiveellä

Vaikutus alkaa viiveellä ja kasvaa täyteen kokoonsa usean vuoden aikana.

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Kasvava

Vaikutus kasvaa joka vuosi, niin kauan kuin muutos on voimassa, enintään katon verran.

V(t) = T(t) × etumerkki(o) × min(|o| × (1 + kasvu)ⁿ, enimmäisosuus)

Kynnys

Pieni muutos ei aiheuta vaikutusta; kynnyksen ylittävä osa aiheuttaa.

V(t) = o × T(t) × max(0, 1 − kynnys / |vivun muutos|)

Hiipuva

Vaikutus on suurimmillaan muutoksen ensimmäisenä vuonna ja pienenee sen jälkeen joka vuosi.

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Mallin vaikutukset

Hoitovelka kasvattaa terveysmenoja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Kasvava

Kun terveydenhuollosta leikataan, hoitojonot pitenevät ja sairaudet pahenevat. Osa säästöstä palaa myöhemmin kalliimpana hoitona, ja osuus kasvaa niin kauan kuin leikkaus jatkuu.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Terveydenhuolto” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 15 € palaa lisämenoina rivillä ”Terveydenhuolto: sairaalapalvelut” ensimmäisenä vuonna, kasvaen 10 % vuodessa, enintään 60 %. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = T(t) × etumerkki(o) × min(|o| × (1 + kasvu)ⁿ, enimmäisosuus)

Mekanismi on tunnettu, mutta Suomen tasolle ei ole yhtä lukua. Oletusarvot ovat arvioita, joita tarkennetaan THL:n hoitoonpääsy- ja kustannustiedoista. Vaikutus toimii myös toiseen suuntaan: menojen lisäys vähentää myöhempiä kustannuksia.

Pidemmät jonot lisäävät sairauspoissaoloja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Viiveellä

Kun hoitoa joutuu odottamaan pidempään, sairauslomat pitenevät ja Kelan sairauspäivärahamenot kasvavat.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Terveydenhuolto” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 5 € palaa lisämenoina rivillä ”Sosiaaliturva: sairaus ja työkyvyttömyys”, alkaen 1 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 2 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Arvio; tarkennetaan Kelan sairauspäivärahatilastoista.

Etuusleikkauksista osa siirtyy toimeentulotukeen

Luotettavuus: Kohtalainen

Oletuksena päällä

Muoto: Suhteellinen

Kun sosiaaliturvaa leikataan, osa ihmisistä hakee toimeentulotukea, joten todellinen säästö on pienempi kuin leikkaus.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Sosiaaliturva (ml. eläkkeet)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 15 € palaa lisämenoina rivillä ”Sosiaaliturva: toimeentulotuki ja muu syrjäytymisen torjunta” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Vuoden 2024 asumistukileikkauksista 20 % palasi toimeentulotukena (77,2 / 385 milj. €, hallituksen arvio). Asumistuki on etuuksista helpoimmin toimeentulotuella korvautuva; koko sosiaaliturvalle (mm. eläkkeet) osuus on todennäköisesti pienempi, siksi oletus on 15 %.

Lähteet: StVM 14/2023 (HE 74/2023): asumistuen leikkaukset vähentävät asumistukimenoja 385 milj. € ja lisäävät toimeentulotukimenoja 77,2 milj. € vuodessa

Korjausvelka kasvaa

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Kasvava

Kun liikenneväylien (teiden, ratojen) kunnossapidosta säästetään, korjaukset kallistuvat myöhemmin ja osa säästöstä palaa kasvavana kustannuksena.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Liikenne” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 10 € palaa lisämenoina rivillä ”Elinkeinoelämä: liikenne” ensimmäisenä vuonna, kasvaen 8 % vuodessa, enintään 50 %. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = T(t) × etumerkki(o) × min(|o| × (1 + kasvu)ⁿ, enimmäisosuus)

Arvio; tarkennetaan Väyläviraston korjausvelka-arvioista.

Koulutusleikkaukset heikentävät tulevia verotuloja

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Spekulatiivinen

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kun koulutuksesta leikataan, osaaminen ja tuottavuus heikkenevät vuosien viiveellä, mikä pienentää tulevia palkkoja ja verotuloja.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Koulutuksen yhteys tuottavuuteen on tutkimuksessa yleisesti hyväksytty, mutta se, paljonko tietty leikkaus heikentää verotuloja ja millä viiveellä, on kiistanalaista. Osa tutkijoista pitää vaikutusta suurena, osa lähes olemattomana, jos leikkaus kohdistuu tehottomaan toimintaan.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Koulutus” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero”, alkaen 8 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 10 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Spekulatiivinen oletus; vaikutus alkaa näkyä vasta 2030-luvulla.

Tuloverotus muuttaa työntekoa ja tulojen ilmoittamista

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Kohtalainen

Oletuksena pois

Muoto: Suhteellinen

Kun tuloveroa kiristetään, osa ihmisistä tekee vähemmän töitä tai siirtää tulojaan vähemmän verotettuihin muotoihin, joten verotuotto kasvaa vähemmän kuin staattisesti laskettuna. Kevennys toimii päinvastoin.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Käyttäytymisvaikutuksen olemassaolosta ollaan melko yksimielisiä, mutta sen koosta ei: tutkimusten arviot verotettavan tulon joustosta vaihtelevat noin 0,1:stä yli 0,5:een. Pienellä joustolla vaikutus on tätä pienempi, suurella selvästi suurempi.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Kaikki ansio- ja pääomatuloverot” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 25 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Lähteet: Saez, Slemrod & Giertz (2012): verotettavan tulon jousto – kirjallisuuskatsaus

Yhteisövero siirtää investointeja, voittoja ja toimintaa ulkomaille

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Matala

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kun yhteisöveroa kiristetään, yritykset investoivat Suomeen vähemmän, siirtävät voittoja kevyemmin verotettuihin maihin ja osa siirtää toimintaansa ulkomaille muutaman vuoden aikana, joten osa lisätuotosta katoaa. Kevennyksessä osa menetyksestä palautuu.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Yhteisöveron käyttäytymisvaikutukset ovat taloustieteen kiistellyimpiä kysymyksiä. Väite, että kevennys maksaa merkittävän osan itsestään, saa tukea osasta tutkimuksia, mutta monet arviot pitävät vaikutusta pienenä erityisesti pienessä avoimessa taloudessa, jossa verokilpailu ratkaisee.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Yhteisöverokanta (18 % vuodesta 2027)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € jää saamatta tuloina rivillä ”Yhteisövero”, alkaen 0 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 3 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Arvio; tarkennetaan VATT:n ja valtiovarainministeriön tutkimuksista.

Hyvätuloisten verotuksen kiristys ajaa muuttamaan ja siirtämään tuloja

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Matala

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kun hyvätuloisten verotusta kiristetään, osa heistä muuttaa ulkomaille, jää palaamatta tai siirtää tulojaan kevyemmin verotettuun muotoon, joten Suomeen kertyy vähemmän verotuloja kuin staattisesti lasketaan. Kevennys toimii päinvastoin.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Tutkimukset osoittavat, että osa hyvätuloisista – erityisesti liikkuvat huippuosaajat ja ulkomaalaiset – reagoi verotukseen muuttamalla. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan vaikutus on kuitenkin pieni suurimmalle osalle hyvätuloisista, koska muuttoon vaikuttavat myös työ, perhe ja kieli. Arviot vaihtelevat vähäisestä merkittävään, ja osa vaikutuksesta syntyy verosuunnittelusta eikä muutosta.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Hyvätuloisten tuloverot (ylin tulokymmenys)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 35 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero”, alkaen 1 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 4 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Oletusarvo on arvio; tarkennetaan suomalaisista muuttoliike- ja verotustutkimuksista.

Lähteet: Kleven, Landais, Saez & Schultz (2014): hyvätuloisten ulkomaalaisten muuttoliike ja verotus Tanskassa; Saez, Slemrod & Giertz (2012): verotettavan tulon jousto – kirjallisuuskatsaus

Pieni- ja keskituloisten kiristys vähentää kulutusta ja ALV-tuloja

Luotettavuus: Kohtalainen

Oletuksena päällä

Muoto: Suhteellinen

Pieni- ja keskituloiset kuluttavat suurimman osan tuloistaan. Kun heidän verojaan kiristetään, kulutus vähenee lähes samalla summalla, ja siitä kertyvät arvonlisäverot jäävät saamatta. Kevennys lisää kulutusta.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Pieni- ja keskituloisten tuloverot” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 15 € jää saamatta tuloina rivillä ”Arvonlisävero” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Johdettu: kulutus vähenee noin 0,8 € jokaista veroeuroa kohden (rajakulutusalttius), ja kulutuksesta noin 19 % kertyy arvonlisäverona (ALV 27,1 mrd. € / kotitalouksien kulutus 142 mrd. € v. 2025): 0,8 × 0,19 ≈ 15 %. Rajakulutusalttius on arvio.

Kulutuksen lasku heikentää yritysten tuloksia

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Suhteellinen

Kun pieni- ja keskituloiset kuluttavat vähemmän, yritysten myynti ja tulokset heikkenevät, mikä pienentää yhteisöverotuloja. Laajemmat vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun lisätään myöhemmin kerroinvaikutusten myötä.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Pieni- ja keskituloisten tuloverot” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 3 € jää saamatta tuloina rivillä ”Yhteisövero” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Karkea arvio: kulutuksen lasku 0,8 € × liiketoiminnan tulosmarginaali noin 20 % × yhteisövero 18–20 % ≈ 3 %.

Tuloverojen kiristys vähentää kulutusta ja ALV-tuloja

Luotettavuus: Kohtalainen

Oletuksena päällä

Muoto: Suhteellinen

Kun kaikkien tuloveroja kiristetään, kulutus vähenee etenkin pieni- ja keskituloisilla, ja arvonlisäverotuloja jää saamatta. Vaikutus on pienempi kuin pelkästään pieni- ja keskituloisiin kohdistuvassa kiristyksessä, koska hyvätuloiset säästävät suuremman osan tuloistaan.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Kaikki ansio- ja pääomatuloverot” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 8 € jää saamatta tuloina rivillä ”Arvonlisävero” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Johdettu: 15 % × pieni- ja keskituloisten osuus tuloveroista noin 57 % ≈ 8 %.

ALV-korotus vähentää kulutusta

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Suhteellinen

Kun arvonlisäveroa korotetaan, hinnat nousevat ja kulutus vähenee hieman, joten verotuotto kasvaa vähemmän kuin staattisesti laskettuna.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Yleinen ALV-kanta (nyt 25,5 %)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 10 € jää saamatta tuloina rivillä ”Arvonlisävero” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Rajat: jos kotitaloudet pitävät kulutuksensa euromäärän ennallaan ja korotus siirtyy hintoihin kokonaan, veropohja pienenee ja 1 / (1 + ALV-kanta) ≈ 80 % staattisesta tuotosta kertyy, eli menetys on noin 20 %. Jos kulutus rahoitetaan osin säästöistä tai korotus ei siirry hintoihin kokonaan, menetys on pienempi. Oletus 10 % on näiden välissä; se on arvio.

Alkoholiveron korotus siirtää ostoksia Viroon

Luotettavuus: Kohtalainen

Oletuksena päällä

Muoto: Kynnys

Pieni korotus kerryttää veroa lähes täysimääräisesti, mutta suuremmalla korotuksella yhä useampi ostaa alkoholinsa Virosta, ja osa lisätuotosta menetetään.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Alkoholivero” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 50 € jää saamatta tuloina rivillä ”Alkoholivero” siltä osin kuin vivun muutos ylittää 10 %. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × max(0, 1 − kynnys / |vivun muutos|)

Suunta on hyvin dokumentoitu vuoden 2004 kokemuksista; kynnys ja osuus ovat arvioita.

Lähteet: THL-blogi: Halpa alkoholi romahduttaisi alkoholiveron tuotot (verotuotto, matkustajatuonti ja vuoden 2004 alennus)

Alkoholiveron korotus vähentää haittoja ja terveysmenoja

Luotettavuus: Spekulatiivinen

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kalliimpi alkoholi vähentää kulutusta ja sen myötä alkoholihaittoja, mikä pienentää terveydenhuollon menoja muutaman vuoden viiveellä.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Alkoholivero” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 20 € säästyy lisää rivillä ”Terveydenhuolto: sairaalapalvelut”, alkaen 1 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 3 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Haittojen väheneminen on tutkittu, mutta sen muuttaminen euroiksi suhteessa veron tuottoon on karkea oletus.

Lähteet: THL-blogi: Halpa alkoholi romahduttaisi alkoholiveron tuotot (verotuotto, matkustajatuonti ja vuoden 2004 alennus)

Etuusleikkaukset lisäävät työllisyyttä

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Matala

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Hallitus arvioi, että sosiaaliturvan leikkaukset kannustavat työntekoon, mikä lisää verotuloja muutaman vuoden viiveellä. Jos leikkaukset perutaan, tämä vaikutus menetetään.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Hallituksen arvio työllisyysvaikutuksista on kiistanalainen: osa tutkijoista pitää vaikutusta selvästi pienempänä etenkin heikossa suhdanteessa, kun työpaikkoja ei ole tarjolla. Lisäksi osa vaikutuksesta voi jo sisältyä valtiovarainministeriön ennusteeseen, jolloin se laskettaisiin kahdesti.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € tulee lisää tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero”, alkaen 1 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 3 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Arvio; valtiovarainministeriö esittää rakenteellisten työllisyystoimien tavoitteeksi noin 2 mrd. euron vahvistuksen v. 2027, mutta etuusleikkausten osuutta siitä ei ole eritelty.

Avohoidon leikkaukset lisäävät työkyvyttömyyseläkkeitä

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Viiveellä

Kun avohoidosta – esimerkiksi perusterveydenhuollosta ja mielenterveyspalveluista – leikataan, osa sairauksista pitkittyy ja johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle muutaman vuoden viiveellä. Lisäys näkyy sairaus- ja työkyvyttömyysmenoissa.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Avohoito” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 10 € palaa lisämenoina rivillä ”Sosiaaliturva: sairaus ja työkyvyttömyys”, alkaen 3 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 5 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Arvio. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeen syistä, mutta leikkausten vaikutusta eläkkeisiin ei ole Suomessa mitattu suoraan. Tarkennetaan Eläketurvakeskuksen tilastoista.

Köyhyys lisää lastensuojelun ja perheiden tukien tarvetta

Luotettavuus: Spekulatiivinen

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kun sosiaaliturvaa leikataan, pienituloisimpien perheiden köyhyys syvenee. Tutkimusten mukaan lapsiperheköyhyys on yhteydessä lastensuojelun tarpeeseen ja myöhempiin ongelmiin, joten osa säästöstä palaa vuosien mittaan perheiden ja lasten palvelujen menoina.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Sosiaaliturva (ml. eläkkeet)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 5 € palaa lisämenoina rivillä ”Sosiaaliturva: perheet ja lapset (ml. varhaiskasvatus)”, alkaen 2 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 8 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Spekulatiivinen oletus: yhteys on tutkittu, mutta sen muuttaminen euroiksi suhteessa leikkaukseen on karkea arvio. Siksi oletuksena pois päältä.

Perustutkimuksen leikkaukset heikentävät tulevaa tuottavuutta

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Spekulatiivinen

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kun perustutkimuksesta leikataan, uutta osaamista ja innovaatioita syntyy vähemmän, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua ja pienentää palkkoja ja verotuloja pitkällä viiveellä. Suomella on lakiin kirjattu tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Tutkimuksen yhteiskunnallisen tuoton uskotaan yleisesti olevan suuri, mutta arviot vaihtelevat paljon ja perustuvat pitkiin aikasarjoihin eri maista. Se, paljonko juuri Suomen perustutkimuksen leikkaus pienentää verotuloja ja millä viiveellä, on hyvin epävarmaa – osa vaikutuksesta voi myös valua ulkomaille.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Perustutkimus” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero”, alkaen 7 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 10 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Spekulatiivinen oletus; vaikutus alkaa näkyä vasta 2030-luvulla.

Yritysten T&K-tuen leikkaukset heikentävät tulevia verotuloja

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Spekulatiivinen

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kun elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitystukea (esimerkiksi Business Finlandin rahoitusta) leikataan, yritykset tekevät vähemmän tuotekehitystä, mikä hidastaa tuottavuutta ja pienentää myöhempiä voittoja, palkkoja ja verotuloja.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Julkisen T&K-tuen vaikuttavuudesta on ristiriitaista näyttöä: osa tutkimuksista löytää selvän lisäyksen yritysten omaan T&K:hon ja kasvuun, osa katsoo tuen korvaavan investointeja, jotka yritykset olisivat tehneet muutenkin.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Tutkimus ja kehittäminen” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero”, alkaen 5 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 8 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Spekulatiivinen oletus; tarkennetaan VATT:n ja Business Finlandin vaikuttavuusarvioinneista.

Vanhuspalvelujen leikkaus jumittaa sairaalapaikkoja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Viiveellä

Kun vanhuspalveluista (palveluasuminen, kotihoito) leikataan, osa iäkkäistä joutuu odottamaan jatkohoitopaikkaa sairaalassa. Sairaalan hoitopäivä maksaa noin kaksinkertaisesti palveluasumisen vuorokauteen nähden, joten osa säästöstä palaa terveydenhuollon menoina jo samana vuonna.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Vanhuus (vanhuspalvelut ja hoiva)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € palaa lisämenoina rivillä ”Terveydenhuolto: sairaalapalvelut”, alkaen 0 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 1 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Johdettu karkeasti: jos noin 15 % leikatusta hoivasta korvautuu odottamisella sairaalassa (osuus on arvio) ja sairaalan hoitopäivä (308–359 €) maksaa noin 2,1-kertaisesti palveluasumisen vuorokauteen (124–174 €) nähden, noin 30 % säästöstä palaa. Vaikutus toimii myös toiseen suuntaan: lisäpaikat vapauttavat sairaalapaikkoja.

Lähteet: Mäklin & Kokko (toim.): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017 (THL työpaperi 21/2020): terveyskeskuksen vuodeosaston hoitopäivä 308 € (lyhytaikainen 359 €), tehostetun palveluasumisen vuorokausi 124–174 €

Opintotuen leikkaus lisää opiskelijoiden työntekoa

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Suhteellinen

Kun opintotukea leikataan, osa opiskelijoista paikkaa tulojaan tekemällä enemmän töitä. Heidän palkoistaan kertyy tuloveroa, joten osa säästöstä palaa verotuloina heti. (Osa paikkaa tulot opintolainalla, osa vähentää kulutustaan.)

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Opintotuki” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 10 € tulee lisää tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Arvio: jos noin puolet leikkauksesta korvataan lisätyöllä ja opiskelijan lisätulosta kertyy tuloveroa noin 20 %, verotuloina palaa noin 10 %. Kumpikin luku on arvio.

Lähteet: Opintotuen uudistaminen. Selvitysmiehen raportti (opetus- ja kulttuuriministeriö)

Opintotuen leikkaus hidastaa valmistumista

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Spekulatiivinen

Oletuksena pois

Muoto: Viiveellä

Kun opiskelijat tekevät enemmän töitä opintojen ohessa, osa valmistuu myöhemmin ja osa keskeyttää. Osaajat siirtyvät koulutustaan vastaaviin töihin myöhemmin, mikä pienentää tulevia verotuloja vuosien viiveellä.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Tutkimusten mukaan runsas työnteko opintojen aikana hidastaa opintoja, mutta rakennemallien mukaan vuoden 2017 opintotukileikkaus pidensi opintoaikoja vain vähän. Lisäksi työkokemus opintojen aikana voi parantaa myöhempää työllistymistä ja palkkaa, mikä kumoaa osan vaikutuksesta.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Opintotuki” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 20 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero”, alkaen 3 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 8 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × min(1, max(0, (n − viive + 1) / kasvuaika))

Spekulatiivinen oletus; sisältää myös keskeyttämisen vaikutuksen.

Lähteet: Opintotuen uudistaminen. Selvitysmiehen raportti (opetus- ja kulttuuriministeriö)

Pääomatuloveron kiristys lykkää osakkeiden ja asuntojen myyntiä

⚠ Kiistanalainen

Luotettavuus: Matala

Oletuksena pois

Muoto: Suhteellinen

Luovutusvoittovero maksetaan vasta, kun omaisuus myydään. Kun veroa kiristetään, omistajat lykkäävät myyntejä, joten luovutusvoittoja toteutuu vähemmän ja lisätuotto jää staattista arviota pienemmäksi. Kevennys toimii päinvastoin.

Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin

Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.

Että myyntejä lykätään, on hyvin dokumentoitu, mutta vaikutuksen koosta ei olla yksimielisiä: yhdysvaltalaiset arviot pysyvästä joustosta vaihtelevat noin −0,5:stä yli −1:een, ja lyhyen aikavälin reaktio (myynnit ennen korotusta) on suurempi. Suomesta vastaavaa arviota ei ole.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Pääomatuloverot” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero” joka vuosi. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t)

Johdettu: jousto −0,72 × luovutusvoittojen osuus pääomatulojen verosta noin 40 % (arvio) ≈ −30 %. Osinkojen ajoitusreaktiot eivät ole mukana.

Lähteet: Dowd, McClelland & Muthitacharoen (2015): luovutusvoittojen toteutumisen pysyvä verojousto −0,72 (Yhdysvallat)

Terveydenhuollon henkilöstövähennykset lisäävät työttömyysmenoja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Hiipuva

Kun terveydenhuollon menoja leikataan, osa säästöstä tulee henkilöstöstä: osa työntekijöistä irtisanotaan tai heidän määräaikaisuuttaan ei jatketa. He saavat työttömyysturvaa, kunnes työllistyvät uudelleen – useimmat vuoden sisällä – joten vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden muutos ei laukaise vaikutusta, koska niissä ei ole omaa henkilöstöä. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin, koska uusia työntekijöitä palkataan usein muista töistä.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Terveydenhuolto” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 2 € palaa lisämenoina rivillä ”Sosiaaliturva: työttömyys” ensimmäisenä vuonna, pienentyen sen jälkeen 55 % vuodessa. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Johdettu: palkkojen osuus menoista 44 % (Tilastokeskus 2024) × työpaikkansa menettävien osuus vähennetyistä henkilötyövuosista noin 40 % (hyvinvointialueiden esimerkeissä 23–59 %; loput eläköitymisiä ja täyttämättä jätettyjä paikkoja) × työttömyyttä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,35 vuotta (OECD: lähes viisi kuudesta työllistyy vuoden sisällä) × ansiosidonnainen päiväraha noin 39 % palkkakustannuksesta (arvio, porrastus huomioiden) ≈ 2,4 %. Hiipuu 55 % vuodessa, kun työttömäksi jääneet työllistyvät. Mukana vain omat palkat, ei ostopalveluja. Laskusuhdanteessa työttömyys pitkittyy (Verho 2020), jolloin vaikutus on suurempi; pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei tutkimusten mukaan juuri muuta kokonaistyöllisyyttä, joten vaikutus hiipuu. Jos kasvuvaikutukset ovat päällä, osa samasta vaikutuksesta lasketaan kahdesti.

Lähteet: Tilastokeskus: julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2024 (taulukko 12a6): palkansaajakorvausten osuus menoista on terveydenhuollossa (pl. lääkkeet) 44 %, koulutuksessa (pl. opintotuki) 51 % ja vanhuspalveluissa 43 %; OECD (2016): Back to Work: Finland – lähes viisi kuudesta irtisanotusta työllistyy uudelleen vuoden sisällä; yli 55-vuotiaat ja vähän koulutetut hitaammin (TEM:n tiivistelmä); Yle 23.9.2026: Pohjois-Savon hyvinvointialue vähentää 280 henkilötyövuotta – 50 irtisanotaan, 14 määräaikaisuutta jätetään jatkamatta, 88 eläköityy; Yle 1.9.2026: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella 511 työsuhdetta päättyy, joista 302 irtisanomisia; säästö 25,4 milj. €; Verho (2020), Economica: 1990-luvun laman irtisanotuilla työttömyys oli viisi vuotta myöhemmin lähes 50 % yleisempää kuin verrokeilla (VATT:n tiivistelmä); Algan, Cahuc & Zylberberg (2002): julkiset työpaikat syrjäyttävät yksityisiä – pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei juuri muuta kokonaistyöllisyyttä; Faggio & Overman (2014): julkisen sektorin työpaikoilla ei ole havaittavaa vaikutusta alueen yksityiseen kokonaistyöllisyyteen (Englanti)

Terveydenhuollon henkilöstövähennykset vähentävät vero- ja maksutuloja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Hiipuva

Kun terveydenhuollon menoja leikataan ja osa työntekijöistä jää työttömäksi, he eivät maksa palkastaan tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja eikä työnantaja maksa heistä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kunnes he työllistyvät uudelleen. Vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden muutos ei laukaise vaikutusta, koska niissä ei ole omaa henkilöstöä. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Terveydenhuolto” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 2 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero” ensimmäisenä vuonna, pienentyen sen jälkeen 55 % vuodessa. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Johdettu: palkkojen osuus menoista 44 % (Tilastokeskus 2024) × työpaikkansa menettävien osuus vähennetyistä henkilötyövuosista noin 40 % (hyvinvointialueiden esimerkeissä 23–59 %; loput eläköitymisiä ja täyttämättä jätettyjä paikkoja) × työttömyyttä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,35 vuotta (OECD: lähes viisi kuudesta työllistyy vuoden sisällä) × menetetyt tuloverot sekä työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, päivärahasta maksettu vero vähennettynä, noin 34 % palkkakustannuksesta (arvio) ≈ 2,1 %. Yksinkertaisuuden vuoksi koko menetys näkyy tuloverorivillä, vaikka noin puolet siitä on sosiaaliturvamaksuja. Hiipuu 55 % vuodessa. Mukana vain omat palkat, ei ostopalveluja. Laskusuhdanteessa työttömyys pitkittyy (Verho 2020), jolloin vaikutus on suurempi; pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei tutkimusten mukaan juuri muuta kokonaistyöllisyyttä, joten vaikutus hiipuu. Jos kasvuvaikutukset ovat päällä, osa samasta vaikutuksesta lasketaan kahdesti.

Koulutuksen henkilöstövähennykset lisäävät työttömyysmenoja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Hiipuva

Kun koulutuksen menoja leikataan, osa säästöstä tulee henkilöstöstä: osa työntekijöistä irtisanotaan tai heidän määräaikaisuuttaan ei jatketa. He saavat työttömyysturvaa, kunnes työllistyvät uudelleen – useimmat vuoden sisällä – joten vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Opintotuen muutos ei laukaise vaikutusta, koska se on rahaetuus. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin, koska uusia työntekijöitä palkataan usein muista töistä.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Koulutus” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 3 € palaa lisämenoina rivillä ”Sosiaaliturva: työttömyys” ensimmäisenä vuonna, pienentyen sen jälkeen 55 % vuodessa. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Johdettu: palkkojen osuus menoista 51 % (Tilastokeskus 2024) × työpaikkansa menettävien osuus vähennetyistä henkilötyövuosista noin 40 % (hyvinvointialueiden esimerkeissä 23–59 %; loput eläköitymisiä ja täyttämättä jätettyjä paikkoja) × työttömyyttä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,35 vuotta (OECD: lähes viisi kuudesta työllistyy vuoden sisällä) × ansiosidonnainen päiväraha noin 39 % palkkakustannuksesta (arvio, porrastus huomioiden) ≈ 2,8 %. Hiipuu 55 % vuodessa, kun työttömäksi jääneet työllistyvät. Mukana vain omat palkat, ei ostopalveluja. Laskusuhdanteessa työttömyys pitkittyy (Verho 2020), jolloin vaikutus on suurempi; pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei tutkimusten mukaan juuri muuta kokonaistyöllisyyttä, joten vaikutus hiipuu. Jos kasvuvaikutukset ovat päällä, osa samasta vaikutuksesta lasketaan kahdesti.

Koulutuksen henkilöstövähennykset vähentävät vero- ja maksutuloja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Hiipuva

Kun koulutuksen menoja leikataan ja osa työntekijöistä jää työttömäksi, he eivät maksa palkastaan tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja eikä työnantaja maksa heistä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kunnes he työllistyvät uudelleen. Vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Opintotuen muutos ei laukaise vaikutusta, koska se on rahaetuus. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Koulutus” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 2 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero” ensimmäisenä vuonna, pienentyen sen jälkeen 55 % vuodessa. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Johdettu: palkkojen osuus menoista 51 % (Tilastokeskus 2024) × työpaikkansa menettävien osuus vähennetyistä henkilötyövuosista noin 40 % (hyvinvointialueiden esimerkeissä 23–59 %; loput eläköitymisiä ja täyttämättä jätettyjä paikkoja) × työttömyyttä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,35 vuotta (OECD: lähes viisi kuudesta työllistyy vuoden sisällä) × menetetyt tuloverot sekä työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, päivärahasta maksettu vero vähennettynä, noin 34 % palkkakustannuksesta (arvio) ≈ 2,4 %. Yksinkertaisuuden vuoksi koko menetys näkyy tuloverorivillä, vaikka noin puolet siitä on sosiaaliturvamaksuja. Hiipuu 55 % vuodessa. Mukana vain omat palkat, ei ostopalveluja. Laskusuhdanteessa työttömyys pitkittyy (Verho 2020), jolloin vaikutus on suurempi; pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei tutkimusten mukaan juuri muuta kokonaistyöllisyyttä, joten vaikutus hiipuu. Jos kasvuvaikutukset ovat päällä, osa samasta vaikutuksesta lasketaan kahdesti.

Vanhuspalvelujen henkilöstövähennykset lisäävät työttömyysmenoja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Hiipuva

Kun vanhuspalvelujen menoja leikataan, osa säästöstä tulee henkilöstöstä: osa työntekijöistä irtisanotaan tai heidän määräaikaisuuttaan ei jatketa. He saavat työttömyysturvaa, kunnes työllistyvät uudelleen – useimmat vuoden sisällä – joten vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin, koska uusia työntekijöitä palkataan usein muista töistä.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Vanhuus (vanhuspalvelut ja hoiva)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 2 € palaa lisämenoina rivillä ”Sosiaaliturva: työttömyys” ensimmäisenä vuonna, pienentyen sen jälkeen 55 % vuodessa. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Johdettu: palkkojen osuus menoista 43 % (Tilastokeskus 2024) × työpaikkansa menettävien osuus vähennetyistä henkilötyövuosista noin 40 % (hyvinvointialueiden esimerkeissä 23–59 %; loput eläköitymisiä ja täyttämättä jätettyjä paikkoja) × työttömyyttä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,35 vuotta (OECD: lähes viisi kuudesta työllistyy vuoden sisällä) × ansiosidonnainen päiväraha noin 39 % palkkakustannuksesta (arvio, porrastus huomioiden) ≈ 2,3 %. Hiipuu 55 % vuodessa, kun työttömäksi jääneet työllistyvät. Mukana vain omat palkat, ei ostopalveluja. Laskusuhdanteessa työttömyys pitkittyy (Verho 2020), jolloin vaikutus on suurempi; pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei tutkimusten mukaan juuri muuta kokonaistyöllisyyttä, joten vaikutus hiipuu. Jos kasvuvaikutukset ovat päällä, osa samasta vaikutuksesta lasketaan kahdesti.

Vanhuspalvelujen henkilöstövähennykset vähentävät vero- ja maksutuloja

Luotettavuus: Matala

Oletuksena päällä

Muoto: Hiipuva

Kun vanhuspalvelujen menoja leikataan ja osa työntekijöistä jää työttömäksi, he eivät maksa palkastaan tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja eikä työnantaja maksa heistä eläke- ja muita sosiaaliturvamaksuja, kunnes he työllistyvät uudelleen. Vaikutus on suurin ensimmäisenä vuonna ja hiipuu sitten. Menojen lisäys toimii päinvastoin mutta luultavasti heikommin.

Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Vanhuus (vanhuspalvelut ja hoiva)” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 2 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero” ensimmäisenä vuonna, pienentyen sen jälkeen 55 % vuodessa. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)

V(t) = o × T(t) × (1 − hiipuminen)ⁿ

Johdettu: palkkojen osuus menoista 43 % (Tilastokeskus 2024) × työpaikkansa menettävien osuus vähennetyistä henkilötyövuosista noin 40 % (hyvinvointialueiden esimerkeissä 23–59 %; loput eläköitymisiä ja täyttämättä jätettyjä paikkoja) × työttömyyttä ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,35 vuotta (OECD: lähes viisi kuudesta työllistyy vuoden sisällä) × menetetyt tuloverot sekä työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, päivärahasta maksettu vero vähennettynä, noin 34 % palkkakustannuksesta (arvio) ≈ 2,0 %. Yksinkertaisuuden vuoksi koko menetys näkyy tuloverorivillä, vaikka noin puolet siitä on sosiaaliturvamaksuja. Hiipuu 55 % vuodessa. Mukana vain omat palkat, ei ostopalveluja. Laskusuhdanteessa työttömyys pitkittyy (Verho 2020), jolloin vaikutus on suurempi; pitkällä aikavälillä julkisen työllisyyden muutos ei tutkimusten mukaan juuri muuta kokonaistyöllisyyttä, joten vaikutus hiipuu. Jos kasvuvaikutukset ovat päällä, osa samasta vaikutuksesta lasketaan kahdesti.

Rajoitukset

Malli on yksinkertaistus. Tärkeimmät rajoitukset:

Kasvu- ja tarjontavaikutukset ovat valinnaisia ja oletuksena pois päältä, koska niiden koosta ei olla yksimielisiä. Välilliset syy–seuraus-vaikutukset (esimerkiksi hoitojonojen pidentymisen kustannukset) ovat mukana oletuksina, jotka voi kytkeä pois, joita voi säätää ja joita voi lisätä itse.
Osa oletuksista on arvioita, joille ei vielä ole lähdettä. Ne on merkitty matalalla luotettavuudella ja huomautuksella.
Verojen luvut ovat suoria (staattisia) vaikutuksia. Käyttäytymisvaikutukset – esimerkiksi kulutuksen muutos tai verosuunnittelu – ovat mukana erillisinä syy–seuraus-vaikutuksina, joista kiistanalaiset ovat oletuksena pois päältä.
Nykymenolla alijäämä pienenee hieman vuoden 2030 jälkeen, pääosin koska lapsia on vähemmän ja koulutusmenot laskevat. Laskelmassa koulutusmenot laskevat noin kaksi kertaa niin nopeasti kuin EU:n ikääntymisraportissa, ja todellisuudessa lasku voi olla hitaampi (koulujen kiinteät kulut), joten tämä parannus on luultavasti hieman liian optimistinen.
Vertailu: talouspolitiikan arviointineuvoston arviossa julkinen velka nousee noin 118 %:iin BKT:sta vuoteen 2040 mennessä, jos uusia päätöksiä ei tehdä vuoden 2028 jälkeen. Laskelman nykymenolla-ura on samaa suuruusluokkaa.

Lue lisää mallista ja sen rajoituksista