Kun perustutkimuksesta leikataan, uutta osaamista ja innovaatioita syntyy vähemmän, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua ja pienentää palkkoja ja verotuloja pitkällä viiveellä. Suomella on lakiin kirjattu tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Kiistanalainen oletus – ei välttämättä toimi todellisuudessa näin
Taloustieteilijät ovat eri mieltä siitä, toimiiko tämä vaikutus ja kuinka voimakkaasti.
Tutkimuksen yhteiskunnallisen tuoton uskotaan yleisesti olevan suuri, mutta arviot vaihtelevat paljon ja perustuvat pitkiin aikasarjoihin eri maista. Se, paljonko juuri Suomen perustutkimuksen leikkaus pienentää verotuloja ja millä viiveellä, on hyvin epävarmaa – osa vaikutuksesta voi myös valua ulkomaille.
Jokaisesta 100 eurosta, jonka liukurin ”Perustutkimus” muutos säästää tai tuo lisätuloa, 30 € jää saamatta tuloina rivillä ”Kotitalouksien tulovero”, alkaen 7 v. kuluttua ja kasvaen täyteen kokoonsa 10 v. aikana. (Päinvastoin, jos muutos lisää menoja tai keventää veroja.)
Spekulatiivinen oletus; vaikutus alkaa näkyä vasta 2030-luvulla.
Miten vaikutus kehittyy ajan myötä
Osuus muutoksen omasta vaikutuksesta rahoitusasemaan vuosi vuodelta, kun muutos jatkuu: −15 % tarkoittaa, että 15 % säästöstä palaa kuluna (tai 15 % lisätulosta jää saamatta). Oletusarvoilla.
Voit kytkeä vaikutuksen päälle tai pois ja säätää sen oletuksia simulaattorin Syy–seuraus-vaikutukset-kohdassa.